Viihdetaiteen ammattilaisena saan hyvän poikkileikkauksen siitä, kuinka suomalaiset juhlivat. Nykyisin esiinnyn enimmäkseen yritystilaisuuksissa, mutta etenkin yksityiskeikoilta olisi paljon erikoisia tarinoita kerrottavana.
Keikkoja on tehty lähiöräkälöistä hyvinkin varakkaiden ihmisten hulppeisiin tilaisuuksiin, jossa pihalla on helikopterikenttä ja saunassa seinänkokoinen ikkuna merelle. Mielenkiintoista on, että loppujen lopuksi ihmiset ovat aika samanlaisia. Nauru tulee samoissa kohdissa ja reaktiot samankaltaisia. Humalassa ihmiset reagoivat epäsuomalaisen voimakkaasti, selvinpäin hillitymmin.
Outoja keikkoja on ollut paljon, mutta tässä kolme ehkä kummallisinta:
3 - Pikkujoulut taikurille
Yrityksen pikkujoulutilaisuus päiväsaikaan. Menen tapojeni mukaisesti hyvissä ajoin paikalle. Yrityksen työntekijät ovat tonttulakeissa, kahvit ja glögit keitetty, pöydässä jouluruokaa ja monenlaisia herkkuja. Odotamme vieraita.
Teen ajankuluksi korttitemppuja työntekijöille. Vieraita ei edelleenkään tule.
Teemme lisää temppuja, hauskaa on, mutta missä vieraat?
Vieraita ei lopulta tule lainkaan. Syytä en tiedä, ehkäpä kutsut eivät menneet perille. Hengailen pari tuntia ja totean järjestäjille että harvemmin esiintyjä näin hienosti otetaan huomioon, että pöydät notkuvat tarjoiluja eikä keikkaakaan tarvitse tehdä.
2 - Kinky-bileet
Tarjouskysely kinky-yhdistykseltä. Laitoin tarjouksen, hyväksyivät. Jaahas, nyt sitten esiinnytään kinkybileissä.
Mietin pitkään ennen keikkaa kaikkea hauskaa, mitä kinkykeikalla voisi sanoa. “Tänään minulla ei ole ongelmia saada avustajia lavalle, exhibitionistit tulevat mielellään ja masokistit myös.” Arvelin kuitenkin, että kuten yleensä, erikoisjuttujen harrastajat ovat jo kuulleet kaikki mahdolliset vitsit aiheesta, joten päätin pitäytyä aivan normaalissa firmasetissäni.
Bileissä oli panostettu pukeutumiseen (tai pukeutumisen puutteeseen) ja yleisö oli varsin monenkirjavaa.
Keikka rullasi oikein hyvin, kinkyihmiset olivat erittäin rentoja ja vastaanottavaisia. Yhdessä kohtaa esitystäni lavalla oli lisäkseni neljä avustajaa. Heitin shown tähän kohtaan kuuluvan repliikin: “sen lisäksi, että yritän paljastaa kuka heistä piirsi mitä, tulen myös paljastamaan hyvin henkilökohtaisia asioita heistä ja heidän yksityiselämästään.”
Lavalla oli täysin lateksiin verhoutunut mies, dominanainen, noin 60-vuotias natsipukuun pukeutunut mies ja transvestiitti.
Katsoin avustajia ja kommentoin: “Yleensä tässä kohtaa normaalilla firmakeikalla yleisöstä kuuluu naurua ja jännittynyttä hykertelyä, nyt tämä vitsini jäi vähän ohueksi..”
Yleisö repesi ulvovaan nauruun.
Keikka meni ilmeisesti hyvin, sillä sain lisäkyselyn salaiselle keikalle ulkomailla sijaitsevaan linnaan, jossa kinkyihmiset viettäisivät viikonlopun. Ajatus yöstä linnassa kinkyihmisten kanssa oli toki mielenkiintoinen, mutta tätä keikkaa en päässyt tekemään sillä päivä oli jo varattu toisaalle.
1 - Syntymäpäivät. Yksityiskeikka Espoossa, rivitalo
Sesonkiaikaa, yksityinen tilaaja maksoi keikasta täyden yrityskeikkahinnan. Menen hyvissä ajoin paikalle ja näen kaksi pukumiestä erään oven edessä. Juhlat ovat siis tuolla. Menen juttelemaan herroille ja käy ilmi, etteivät he olekaan juhlavieraita vaan myös esiintyjiä: hanuristi ja oopperalaulaja. Soitamme ovikelloa ja oven tulee avaamaan noin viisikymppinen suomalainen mies. Hän esittelee meille 20-vuotis syntymäpäiväänsä viettävän kauniin, venäläisen neidon. Paikalla ei ole muita ihmisiä, vain mies, nuori vaimo ja hänen pieni koiransa.
Mietin settini nopeasti uusiksi, kuvittelin että paikalla olisi juhlavieraita joita voisin ottaa esitykseeni avustajiksi. Nyt on kaksi, ja jos heidät ottaa ei yleisöksi jää kuin koira.
Hanuristi alkaa soittamaan ja oopperalaulaja alkaa laulamaan aarioitaan. Odottelen eteisessä ja kuuntelen olohuoneesta kantautuvaa komeaa laulua. Oopperalaulaja saa aplodit ja herrat lähtevät paikalta. Vilkaisemme toisiamme laulajan kanssa hiukan epäuskoisesti: “tällainen keikka?”.
Minun vuoro. Esittelen itseni ja vedän settini suoraan sankarille. Mies antaa jokaisen tempun jälkeen hurjat aplodit. Vaimokin tuntuu hiukan hämmentyneeltä. Setti viedään kunnialla loppuun ja saan ns. ständärit, eli aplodit seisaaltaan koko yleisöltä. Koirakin nousi ylös, ilmeisesti säikähtäen taputusten ääniä.
Taksimatkalla mietin, miten hienoa olisi joskus ylittää tämä ja tilata oopperalaulaja sekä taikuri niin että olisin yksin yleisönä.
Oli teillä sitten tavanomaisemmat tai oudommat bileet, kysy tarjous. Vastaan nopeammin kuin uskotkaan.
