(Julkaistu aiemmin Paperiliiton lehdessä)

Keikkakiireiden vuoksi vuosi vuodelta siirretty ajatus uudesta kodista toteutui viimein. Koronan kurittama keikkakalenteri antoi sen verran tilaa, ettei tekosyille ollut enää varaa. Muuton psykologisesti mielenkiintoinen puoli on vanhojen tavaroiden läpikäynti. Vintiltä löytyy outoja matkamuistoja, tuparilahjoja, valokuvia, CD-levyjä, vaatteita ja omassa tapauksessani taikatemppuja, joille ei ole ollut mitään käyttöä vuosiin mutta roskiinkaan en ole hennonut heittää. Siellä ne kuitenkin ovat olleet kaikki nämä vuodet, reliikkeinä menneisyydestä, entisistä parisuhteista ja elämäntilanteista.

En koe itseäni sentimentaalisena ihmisenä, eikä vanhojen rojujen kaatopaikalle kärrääminen tuota suurempaa ahdistusta. Silti vanhoja valokuva-albumeita selaillessa alkavat aivoni väkisinkin soittaa Mamban “Valokuvia”.

Ja jonkun kauan sitten unohtuneen

Tunsin liikuttavan minua

Kun olohuoneen sohvaan juutuin

Katselemaan noita kuvia

Ja minä inhoan Mambaa.

Poikkeuksetta omat kuvat vuosien takaa näyttävät aina typeriltä. Kauhistelen vaatevalintojani ja hiusmalliani. Toisaalta monia hauskojakin muistoja palaa mieleen. Juhannusjuhlat vuonna 2001. Luultiin olevamme aikuisia, mutta ihan kakaroitahan niissä kuvissa pelleilee. Yritän muistella mitä tuolloin ajattelin, millainen maailmankuvani oli ja mitä vuosituhannenvaihteen Jose ajattelisi vuoden 2020 Josesta. Haluaisin uskoa, että ihailisi, mutta todennäköisesti pitäisi epäilyttävänä keski-ikäisenä porvarina.

Ilman muuttoakin on silti joskus hyvä palata menneeseen ja katsoa itseään mielikuvitusaikakoneen avulla. Sain mieleeni rauhan, kun aikoinaan oivalsin, ettei kannata verrata itseään muihin, vaan menneeseen itseensä. Olenko saavuttanut jotain, oli se sitten mielenrauhaa, rohkeutta tai päättäväisyyttä enemmän kuin vuosi sitten? Maalliset asiat tulevat ja menevät, mutta todellinen pääoma on nimensä mukaisesti pään sisällä.

Kävin joskus läpi psykologi Arthur Aronin kysymyspatteriston, jonka tarkoitus on saada kaksi toisilleen tuntematonta ihmistä rakastumaan toisiinsa. Kuudes kysymys oli mielestäni älytön: “Jos eläisit 90-vuotiaaksi ja sinulla olisi mahdollisuus säilyttää joko 30-vuotiaan mieli tai keho, kumman valitsisit?”. En missään nimessä haluaisi säilyttää 30-vuotiaan itseni mieltä. Reilu kymmenen vuotta sitten olin huomattavasti itsekkäämpi, näköalattomampi, rauhattomampi ja monin muun tavoin typerämpi. Itsensä kehittäminen ei lopu koskaan, mutta koen olevani pidemmällä kuin vuosikymmenen takainen minäni. Toisaalta 30-vuotiaan kroppa läpi loppuelämän ei kuulosta yhtään huonolta vaihtoehdolta ja jos nyt ajatellaan kysymystä vaikka niin, että 30-vuotiaan mieli suojelisi alzheimerilta, niin eikös aivotkin ole osa kehoa?

Jopa kliseenomaisesti urheilijat kertovat haastatteluissa pahimman vastustajansa löytyvän peilistä. Siellä se kuitenkin möllöttää, tarpeineen, haluineen, puutteineen, ahdistuksineen ja addiktioineen. Jumppaamista riittää, niin henkisesti kuin fyysisesti. Jälkiviisas on helppo olla ja menneelle itselleen voisi nyt antaa monta vinkkiä parempaan tulevaisuuteen. Jos saisit aikamatkata kymmenen vuotta taaksepäin, mitkä kolme asiaa sinä kertoisit menneisyyden itsellesi?

(Julkaistu aiemmin Paperiliiton lehdessä 8/20)

“Aivojen virittyminen on tehokas työkalu taholle, joka haluaa manipuloida massojen ajatuksia ja tunteita. ”

Kuva: Vesa Holmala

Monet tietävät psykologisen tempun, jossa luetellaan valkoisia asioita ja lopulta kysytään, mitä lehmä juo. Lehmä ei juo maitoa, mutta maito tulee ensimmäisenä mieleen, koska aivomme virittyvät tiettyyn tilaan kysymysten myötä.

Higgins, Rholes ja Jones tekivät aikoinaan kokeen psykologisista virittymisistä. Heidän koehenkilöidensä tehtävä oli muistaa sarja sanoja. Suurin osa sanoista oli tavallisia, neutraaleja sanoja. Neutraalien sanojen lisäksi listassa oli kuitenkin muutamia positiivisia adjektiiveja, kuten “seikkailunhaluinen”, “itsevarma”, “rohkea”, “päämäärätietoinen” tai negatiivisia ominaisuuksia kuten “holtiton” ja “itsepäinen”. Henkilöiden tuli kuitenkin muistaa vain muutamat neutraalit sanat. Koehenkilöt eivät siis tietoisesti ajatelleet kuvaavia sanoja tai yrittäneet muistaa niitä. Seuraavaksi koehenkilöiden tuli lukea lyhyt kirjoitus henkilöstä nimeltä Donald ja sen jälkeen arvioida, minkälainen Donald oli ihmisenä. Donaldin kuvauksessa ei ollut mitään suoria viitteitä siitä, millainen henkilö Donald todella oli.

Kuvaus oli tällainen:

“Donald on kiivennyt McKinley-vuorelle, ajanut romurallia sekä vesiskootteria tietämättä juurikaan vesiskoottereista mitään. Hän on riskeerannut terveytensä ja jopa elämänsä useita kertoja. Hän on harkinnut myös laskuvarjohyppyä ja Atlantin yli purjehtimista.”

Henkilöt, joiden sanalistassa oli positiivisia adjektiiveja, arvioivat Donaldin huomattavasti paremmaksi ihmiseksi kuin henkilöt, joiden listassa oli negatiivisia adjektiiveja. Koehenkilöt, jotka olivat lukeneet sanalistasta negatiivisia asioita kuten “holtiton” ja “itsepäinen” näkivät Donaldin ominaisuudet holtittomina ja itsepäisinä ja positiivisia kuvailuja lukeneet arvioivat Donaldin seikkailunhaluiseksi ja rohkeaksi, vaikka heidän tehtäväänsä ei edes liittynyt näiden sanojen muistamista.

Higgins, Rholes ja Jones tekivät kokeensa 1970-luvun loppupuolella. Tänä päivänä pelkästään nimi “Donald” virittäisi varmasti koehenkilöiden arviota henkilöstä suuntaan tai toiseen.

Virittyminen siis tapahtuu alitajuisesti emmekä mahda asialle juuri mitään. Mielemme saattaa virittyä lukuisia kertoja päivässä ja sen seurauksena vaikuttaa loogiseen päättelykykyyn ja mielipiteisiimme.

Elämme maailmassa, jossa informaatiotulva on isompaa kuin koskaan. Maailmassa otetaan arviolta 1.4 triljoonaa valokuvaa vuonna 2020. Yli 3.8 miljardia ihmistä käyttää sosiaalista mediaa. Ihmiskunnalla ei ole koskaan ollut käsillä yhtä tehokasta propagandakoneistoa jolla vaikuttaa mielipiteisiin, vaalien tuloksiin ja liiketalouteen.

Aivojen virittyminen on tehokas työkalu taholle, joka haluaa manipuloida massojen ajatuksia ja tunteita. Vuosi 2020 on ollut outo ja ihmisiä leireihin jakava. Pandemia on tehnyt tuhojaan monilla yhteiskunnan osa-alueilla ja pelon vaikutuksen alla ihmismieli tekee hätäisiä johtopäätöksiä. Vaikka pandemia katoaisi huomenna, on sen aiheuttamat tuhot pitkäaikaisia ja kollektiivinen trauma todellinen.

Näin Facebookissa kirjoituksen, jossa kehotettiin ajattelemaan maalaisjärjellä asioita. Minusta maalaisjärki on kaikkein vaarallisin järjen muoto. Maalaisjärki perustuu laiskaan ajatteluun ja yleistämiseen. Vaikka tutkittu tieto kuinka osoittaisi faktat, ei tämä vakuuta maalaisjärjellä ajattelevaa ihmistä. Maalaisjärki on usein kiveen hakattua, kyllä-minä-tiedän-tietoa. Oman mielipiteen muuttaminen on vaikeaa eikä itsekkyyden kuplassa elävä ihminen kaipaa faktoja pilaamaan mielensä maalaismaisemaa.

Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että apina-aivoihimme tykitetään tietoa, tunteita ja mielipiteitä koko sen ajan kun olemme valveilla, ihmiskunnan historian suurimmalla volyymilla. Ehdimmekö oikeasti ajatella ja muodostaa rationaalisia mielipiteitä vai hyppäämmekö valmiiksi pureskeltuun leiriin fiilispohjalta ja maalaisjärkeemme luottaen?

(Julkaistu aiemmin Paperiliiton lehdessä 1/20)

Kuva: Vesa Holmala / @pultsiphoto

Uusi vuosi, uusi minä. Vuonna 2020 käyn enemmän salilla ja treenaan itselleni mallin vartalon, joogaan itseni nirvanaan, avantouin kuin Wim Hof konsanaan, autan vanhuksia, vähäosaisia, kuuroja ja kulkukoiria, luen kirjoja kvanttitieteistä ja kahlitsen itseni bemariin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vuonna 2020 juon vähemmän kaljaa, olen vähemmän vittumainen, käytän vähemmän aikaa videopeleihin ja olen ihmisille mukava, jopa niille tosi ärsyttäville.

Kuntosaleilla bisnes tehdään loppiaisen jälkeen. Silloin itseään huiputtavat sohvaperunat ostavat kalliin salijäsenyyden, jonka sopimusehdot ovat tiukemmat kuin samaan mielenhäiriöön tilatun personal trainerin sixpack. Viimeistään pääsiäisen aikaan sitten herätään havaintoon, että salilla käyminen on hiljalleen jäänyt ja vanhat rutiinit imaisseet takaisin lohduttavan peittonsa alle.

Vuoden vaihtuminen on ihmisen mielikuvituksen tuotosta. Planeetan kiertäminen tähden ympäri pyyhkii kuvitteellisen vuoden 2019 historiaan ja siirtää meidät yhtä kuvitteelliseen vuoteen 2020. Samalla tavalla ihminen kuvittelee muuttuvansa toiseksi, paremmaksi ihmiseksi. Mielikuvitus on toisaalta syy, miksi ihminen nousi eläinlajien hierarkiassa maailman valtiaaksi, mutta myös syy siihen miksi rajoitamme itseämme.

Itsensä kehittäminen ei pitäisi perustua vain mielikuviin. Tärkeämpää olisi keskittyä hetkeen. Jos onnistuit tänään tekemään neljäkymmentä punnerrusta tai meditoimaan keskittyneesti kymmenen sekuntia, saatat huomenna tehdä neljäkymmentäyksi punnerrusta tai meditoida yksitoista sekuntia.

Mielikuvituksesta puheen ollen, tehdään ajatusleikki. Kuvittele, että heräät huomenna sängystä siihen tosiasiaan, että olet ainoa ihminen maailmassa. Yön aikana kaikki ihmiset olisivat sinua lukuun ottamatta kadonneet. Maailma kuitenkin toimisi samalla tavalla kuin ennenkin: voisit ajaa autoa, katsoa elokuvia ja hakea kaupasta mitä tahansa haluaisit, kaiken ilmaiseksi

Mitä tekisit? Hankkisitko huvilan vai muuttaisitko suoraan Mäntyniemeen? Urheiluauto? Kalliit vaatteet? Jos tätä ajatusleikkiä pyörittelee hetken aikaa mielessään, saattaa yllättyä siitä, kuinka paljon haluamme uusia ja parempia asioita vain muiden ihmisten vuoksi.

Miksi käytämme elämästämme niin suuren osan tehdäksemme vaikutuksen muihin ihmisiin? Omaisuus ei valitettavasti luo onnellisuutta, vaikka Teslan kolmosmallissa onkin kivempi itkeä kuin lähiliikenteen bussissa. Onnellisuus tulee mielen tyyneydestä, johon taloudellinen turva toki auttaa, mutta ratkaisevaa se ei ole. Köyhissä oloissa elävät ihmiset saattavat lopulta olla meitä onnellisempia, vaikka haasteet heidän elämässään ovatkin aivan toista luokkaa.

Mielikuvituksemme on valtava voima, jonka avulla voimme luoda todellisuutta. Mielikuvituksemme osaa myös vedättää meitä paremmin kuin yksikään mestaritaikuri. Keksimme käsitteitä valuutasta vuosien vaihtumiseen. Uskomme Epsteinin itsemurhaan tai ufoihin. Kuvittelemme onnen siintävän jossain saavutusten ja uhrausten vuorten takana, jota kohti kiidämme pysähtymättä olemaan läsnä ja nauttimaan.

Ajattelin lainaavani tähän kolumnin loppuun stoalaisfilosofi Marcus Aureliuksen hienon ajatuksen “Sielu värjäytyy ajatusten väreillä”, mutta realistisempaa olisi ehkä kuitenkin toivottaa vuodelle 2020 Horatiuksen latinalainen latteus kaikessa sen viisaudessa: Carpe diem – tartu hetkeen.

Mulla on ajatuksena tuoda yksi erittäin mielenkiintoinen henkilö Suomeen ja järjestää valmennusretriitti, jossa opettaisimme asioita joita et varmasti muualla opi. Itse käsittelisin asioita kuten mikroilmeet, vuorovaikutushakkerointi, suggestiot, hypnoottinen puhe, yhteisymmärryksen rakentaminen, havainnointi ja kylmälukeminen. 

Vieraani Aaron Alexander (Kanadasta) on mies, jolta olen oppinut täysin uskomattomia metodeja. Hän ei ole taikuri tai mentalisti, vaikka meitäkin konsultoi. Aaron pystyy kaatamaan ihmisiä etäältä, muovaamaan todellisuutta ja vaikuttamaan ihmismieleen täysin ällistyttävällä tavalla. Mitään yliluonnollisia voimia Aaronilla ei ole, vaan syvä ymmärrys kehonkielestä, plaseboefektistä, kommunikaatiosta ja yhteyden rakentamisesta. Miehen metodit ovat täyttä kultaa ihmismielen ymmärtämiseen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen todella korkealla tasolla. Valmennus on tarkoitettu ihmisille joita kiinnostaa vuorovaikutuksen taidot korkealla tasolla ja itsensä kehittäminen. Mitään höpöhöpöjuttuja ei ole luvassa, vaan täysin uusia ja toimivia metodeja ihmismielen, kommunikaation ja vuorovaikutuksen kehittämiseen.

Jos kiinnostuneita löytyy tarpeeksi, järjestän päivän mittaisen valmennusretriitin Tampereella Aaronin kanssa. Hinta on vielä auki, mutta riippuen logistiikasta ja sijainnista se tulee olemaan jotain 600-1000 € välillä / hlö. Aaronin osuus on luonnollisesti englanniksi. Hintaan sisältyy aamiainen, lounas ja illallinen. Jos olet kiinnostunut, meilaa jose@joseahonen.com

Valmennus on tarkoitus järjestää melko pienelle porukalle, jotta kaikki saavat mahdollisimman paljon irti opeista. Aaronin kaltaista valmentajaa ei ole aiemmin Suomessa nähty ja päivä tulee varmasti olemaan täysin ainutlaatuinen.

***

https://www.powa.academy/aaronalexander

Aaron Alexander has traveled the world, speaking, performing, consulting, and creating pieces used by some of the world’s top performers on stage, TV, radio, and viral videos. His various talks and performances have been described as TED Talk meets pure wonderment, magic without the tricks, and an acid trip without the drugs. His approach to mental phenomena has allowed him to be a trainer and consultant for innovative programs in business, psychiatrics, personal development, and human services. 

Aaron worked for a decade in youth work and mental health, including as executive director of a world-renowned mentoring program for young offenders, before becoming a writer, consultant, and trainer for personal and professional development programs.  His experiences have led him to become passionate about understanding our unique potential as humans and what gets in the way. 

Aaron has a lifetime experience of teaching and training.  Since his first job as a fencing coach at age 15, he has trained staff and volunteers for high-stakes mediation and conferencing, social workers and interventions staff in relationship and crisis work, doctors and psychiatrists in new interpersonal techniques, as well as teaching communication and performing skills to top-tier entertainers.  He has also written a series of monographs the subject on perception, wonder, and human connection that are used by entertainers around the world. 

"I have a mysterious friend who can do things that most people cannot. He does not necessarily deceive you, so you cannot call him a magician. Yet he will do things to people who he just meets that affects them in a positively unusual manner. His performances are filled with impossible happenings. His name is Aaron Alexander.”

From the book State of Mind by Alain Nu. Alain Nu is an American mentalist, illusionist, television personality, author, and speaker.

"Unequivocally, Aaron is the man other people pretend to be. I can't recommend his work enough."

Atlas Brookings is a mentalist and skeptic who has created original pieces used by professionals around the world.

“It is hard to believe that one person could be responsible for this much […] once you meet Aaron you will understand how he accomplished this. Aaron inspires people to get involved in positive change. His ideals, his demeanor, his passion, and his work ethic inspire people to join his efforts to impact the lives of youth.”

Kate Andress is a Crown prosecutor who works with young offenders and former president of the Youth Restorative Action Project.

Aaron has what I can best describe as a genetically implanted understanding of how to wed psychology, physiology and language. He wields his skills with obvious good intent and minimal ego; the results of this are apparent on the faces and in the words of his participants.

Dr. Bill Cushman, PsyD, is a practicing psychologist and a writer of books on suggestion.

Aaron Alexander is an amazing talent and his work is almost too good to be true. His unique personal approach to the art of performance has very few comparisons and practically no competition or equals that I’ve ever seen.

Jerome Finley is a prolific creator and performer in areas of magic, mentalism and suggestion, including some highly sought-after books costing upwards of $1000 each.

Näytä täysikokoinen

Alkuvuosi on mennyt tiukasti tulevan kirjani “Ajattele kuin mentalisti” parissa. Tätä kirjoittaessa teen kirjaan viimeisiä viilauksia ja tarkastelen taittoa. Tuntuu, että korjauksia voisi tehdä loputtomiin! Kirja jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä käsitellään havainnointikykyä ja sitä kuinka lähtökohtaisesti automaatilla toimivaa havainnointikykyä voidaan viritellä jopa Sherlock Holmesmaiseen päättelykykyyn. Kehonkielellä ja mikroilmeillä on osiossa toki paikkansa. Toinen osio käsittelee vaikuttamista, niin hypnoottisen puheen, suggestioiden hyvän vuorovaikuttamisen näkökulmasta. Kolmas osio koostuu mielen voimasta ja alitajunnasta. Itsesuggestiot, meditointi ja mielikuvaharjoittelut ovat tekniikoita, joilla voimme muovata mieltämme ja toisaalta spiritismilaudan salaisuus kertoo paljon alitajuntamme voimasta. Plaseboefekti on uskomattoman voimakas ilmiö, joka on läsnä arjessamme lapsesta asti.

Näytä täysikokoinen

Eniten saan kirjoitettua junissa ja lentokoneissa, joten yhdistetyt kirjoitus- ja keikkamatkat osoittautuivat hedelmällisiksi. Tammikuussa kävin Zurichissa esiintymässä hyvin mielenkiintoisessa The Circle Zurich-iltamassa, jossa yleisö ei edes tiedä tarkkaan ottaen minne ovat tulossa. Lähiöalueen kerrostalon kellarista ja vintiltä löytyivät isot tilat, jotka sisustettu hyvin mystisesti täytetyillä eläimillä, luurangoilla ja muilla kuriositeeteilla. 

Kilometrejä alkaa olla sen verran takana, ettei ulkomailla esiintyminen enää jännitä. Tein illassa kaksi esitystä kahdelle eri yleisölle ja molemmilla kerroilla vastaanotto oli mitä mainioin. Temput ällistyttivät ja yhteys yleisöön oli kohdillaan. Esitysten jälkeen iso osa yleisöstä kävi erikseen kiittämässä ja kehumassa, joka tuntuu aina hyvältä ja kertoo että homma meni maaliin.

Kirjan työstämisen lisäksi olen lähinnä rentoutunut. Syyskuusta vuoden loppuun oli keikkarintamalla haipakkaa ja viime vuonna tuli esiinnyttyä yhteensä 114 kertaa. Alkuvuosi on aina seesteinen loppuvuoteen verrattuna ja ehtii harrastaa kaikenlaista. Käyn joogaamassa, uimassa, pelaan nettikasinoita (ei auta mentalistin kyvyt) ja videopelejä, seuraan UFC-matseja, luen kirjoja ja katson leffoja ja sarjoja. Alkuvuonna katsomista leffoista parhaiten mieleen jäi Jojo Rabbit ja Once Upon a Time in Hollywood. Netlflixistä Messiah ja You.

Helmikuussa lähden Kanariansaarille yhdistetylle loma- ja keikkareissulle. Olen jo kolmatta vuotta yhdistänyt alkuvuoden huilausta Kanarian lämmössä keikkoihin legendaarisessa Iskelmä Bar Gran Canariassa. Paikassa esiintyvät yleensä legendat Frederikistä Vicky Rostiin, mutta taikuus ja mentalismi on otettu myös varsin hyvin vastaan Playa Del Inglesissä.

Jännittävintä kuitenkin on tänä lauantaina tapahtuva perheenlisäys! Rescue-koira Wiljamin testitulokset näyttivät hyvältä ja koira pääsee lennolle kylmään Suomeen ja uuteen kotiin, suoraan täysihoitoon. Hänestä lisää varmasti ainakin Instagram-stooreissa. Ottakaa uusi tili @thementalisti haltuun, lauantaina ihmetellään lisää!

Kävin vieraana Docventuresissa, jossa katselimme dokkarin legendaarisesta hypnotisoijasta, Olliver Hawkista. Olliveria olenkin aiemmin käsitellyt mm täällä.

Oli hauska juttutuokio, joskin aikarajoitteiden vuoksi paljon jäi myös sanomatta. Haastatellessani legendaarista taikuria Markku Purhoa kuulin hauskoja anekdootteja Hawkista, joita valitettavasti en lähetyksessä ehtinyt kertoa. Hawk oli timantinkova mainosmies. joka painatti tuhansia flaijereita ja julisteita tukottaen koko kulloisenkin kylän esityksen lähestyessä. Hänen ajatus oli, että jokaisen kyläläisen tulee nähdä mainos lavahypnoosiesityksestään. Hän myös jakoi satoja ilmaislippuja kertoen, että jokainen ilmaislippu tuo yhden maksavan asiakkaan. Tapahtumailtana paikalle oli hurja jono, joka taas vakuutti loputkin paikalle ensi kerralla.

Hawk oli hyvin pelätty hahmo, jota ihmiset väistivät toiselle puolelle katua. Hawkin astuessa baariin koko baari hiljeni. Hypnoosin voima huolestutti ihmisiä.

En esitä itse lavahypnoosia, enkä ole edes ketään hypnotisoinut vuosiin, mutta Tunnan pyydettyä häntä hypnotisoimaan, toki suostuin. Lähetyksen jälkeen Tunna hehkutti, kuinka voimakas ja positiivinen kokemus oli.

Etukäteiskeskustelut:

https://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/57-6A3zpzWVa?play=1-50092050

Dokumentin jälkeiset juttelut:

https://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/57-6A3zpzWVa?play=1-50092063

Dokumentti:

https://areena.yle.fi/1-4261935

Lähes jokainen on varmasti nähnyt elämänsä aikana vähintään yhden korttitempun, joko livenä tai televisiossa. Korttitemput voivat vaikuttaa yksinkertaisilta, mutta ne voivat perustua useaan eri asiaan – joista lähes jokainen liittyy siihen, ettet todella havainnoi, vaikka näkisit tempun tapahtuvan silmiesi edessä. 

Korttitemput voivat myös perustua yksinkertaisempiin tekijöihin. Avustajista voi esimerkiksi olla sovittu etukäteen, korttipakka voi olla valmiiksi järjestelty, pakkaa voidaan valesekoittaa siten, ettei korttien järjestys todellisuudessa muutu tai temppu voi perustua taikurin poikkeuksellisen hyvään muistiin. 

Usein kyse on kuitenkin siitä, että taikuri kiinnittää yleisön huomion johonkin epäolennaiseen seikkaan juuri sillä kriittisellä hetkellä, kun kortti vaihtuu toiseksi tai tapahtuu jotain muuta tempun onnistumisen kannalta olennaista. 

Korttitemput voivat perustua myös matemaattiseen kaavaan, jonka perusteella tietty lopputulos on varma riippumatta esimerkiksi valitun avustajan päätöksistä ja valinnoista. Korttitemput eivät suinkaan ole ainoita matemaattiseen kaavaan perustuvia temppuja. 

Suomessakin keväällä 2019 esiintynyt The Illusionists -taikuriryhmä on esimerkiksi tehnyt matemaattiseen kaavaan perustuvia temppuja, joihin koko yleisö on osallistunut. Repimällä kuvallisia kortteja kappaleiksi ja yhdistelemällä palasia tietyssä järjestyksessä on lopputulos jokaisen osallistujan kannalta sama, olipa yleisössä sitten 50 tai 5 000 ihmistä. 

Korttitemppujen historiaa ja yleisimpiä tekniikoita 

Korttitemppujen suosio alkoi kasvaa 1900-luvun alussa, ja esimerkiksi tunnettu kahlekuningas Harry Houdini aloitti uransa korttitemppujen ja muiden perinteisten taikatemppujen parissa. Pelikorttien suosio erilaisten illuusioiden välineinä johtui suurelta osin siitä, että kortteja oli helposti saatavilla, ne olivat halpoja ja niiden avulla pystyi toteuttamaan monipuolisia temppuja. 

Valenostot kuuluvat yleisimpien korttitempputekniikoiden joukkoon. Valenostossa temppuun osallistuva henkilö, yleensä yleisön jäsen, saa valita kohdan, josta pakka jaetaan kahteen osaan. Itse taikuri kuitenkin tietää nostosta huolimatta tempun kannalta olennaisen kortin paikan pakassa. 

Toinen yleinen tekniikka on valesekoitus, joka voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Valesekoituksessa halutut kortit, jopa koko pakka, pysyy tismalleen samassa järjestyksessä kuin ennen sekoitustakin, vaikka kortit näyttävät soljahtelevan toistensa lomaan satunnaisessa järjestyksessä. 

Palming eli korttien piilottaminen perustuu yhden tai useamman kortin piilottamiseen sorminäppäryyden ja nopeuden avulla. Pakkaan laitettu kortti saattaakin löytyä mitä yllättävimmistä paikoista, sillä se pakan sijaan se on ollut koko ajan taikurin kämmenselän puolella. 

Korttien laskeminen 

Korttien laskeminen ei ole taikuutta, vaan silkkaa matematiikkaa. Korttien laskeminen on korttipeleissä, erityisesti blackjackissa käytettävä strategia, jonka tarkoituksena on luonnollisesti tehdä voittamisesta helpompaa. 

Koska yhä useampi pelaaja on nykyään siirtynyt yksinomaan nettipeleihin, on korttien laskemisesta tullut vaikeampaa, ja joissain tapauksissa jopa mahdotonta. Voit kokeilla kykyjäsi osoitteessa https://www.casino.com/fi/.

Korttien laskemisen isänä pidetään matemaatikko Edward O. Thompsonia, joka on kirjoittanut aiheesta myös kirjoja. Vaikka ilmiömäinen kyky ennustaa seuraava kortti saattaakin vaikuttaa taikuudelta, on kyse lopulta vain tietyn kaavan noudattamisesta. 

Kuuma oli. Päivisin lämpömittari oli aina yli 30 ja alueen kosteusprosentti oli sellainen, että suomipoika tarkeni.

Peilisolutaikuutta - ei temppuja, ei sovittuja avustajia, vain kaksi ihmistä ja maaginen yhteys.

New Orleans on värikäs, meluisa, autenttinen kaupunki jonne ei kannata lähteä laihdutuskuurilla. Ruoka oli taivaallista. Merenelävät olivat todella tuoreita ja valmistettu taidokkaasti. Katusoittajat soittivat jazzia paremmin kuin olen missään hetkeen kuullut. Ihmiset ystävällisiä, southern hospitality-käsite on selvästi totta. 

Olin kaupungissa, koska maailmanlaajuisen mentalistien kattojärjestön, Psychic Entertainers Associationin “Meeting of the Minds” kongressi järjestettiin tänä vuonna siellä. Vedimme Peten kanssa yhteisluennon porukalle, jonka lisäksi sain kunnian esiintyä kongressin iltatapahtumassa sekä kollegoilleni että hotellin asukkaille.

Jenkeissä uskalletaan reagoida taikuuteen! Tsekkaa video!

Muutamia vuosia sitten oman alan mestareille esiintyminen olisi voinut jännittää enemmänkin, mutta nyt tuntui siltä että paketti on hyvin kasassa ja kevät tahkottu tiukasti keikkoja joten tiesin olevani valmis. Esitykseni upposi hyvin yleisöön ja vedon jälkeen kehut kollegoilta kertoivat, että homma toimi. Eräs alani legenda (joka myös näytellyt sellaisissa elokuvissa kuin Star Wars ja Scarface) jopa totesi että hän piti esitystäni aidoimpana mentalismina, mitä hän on nähnyt Derren Brownin jälkeen. Tyypillisenä suomalaisena taisin vilkuilla lattiaan, sopertaa “thank you so much” ja karata äkkiä aulabaariin kaljalle. 

Small talk kollegoiden kanssa vielä menee, mutta Jenkeissä sitä pitäisi osata tuntemattomienkin kanssa. Kaduilla jos satut ottamaan katsekontaktin tuntemattoman kanssa, kuuluu sanoa jotain. “How’s it going?” “Good good and you?” “Awesome.”

Peten kanssa vetämämme luento kollegoille meni nappiin!

Suomeen tullessani yritin moikata naapuria. Katsoi säikähtäneenä, painoi katseen alas ja jatkoi ripeästi matkaa. 

Meeting of the Minds kongressissa esiintyminen oli hieno virstanpylväs ja suomalaisena sain myös todistaa, kun ystäväni ja kollegani Pete Poskiparta nappasi alamme tärkeimmän palkinnon, The Dunninger Awardin. Palkinto annettiin tunnustuksena Peten pitkäjänteisestä työstä mentalismin saralla omassa kotimaassaan. Hieno hetki ja oikealle taholle meni.

Kesällä teen keikkoja harvakseltaan ja keskityn “Ajattele kuin Mentalisti”-kirjan kirjoittamiseen. Tein kustannussopimuksen kirjasta Atena-kustannuksen kanssa ja kirja ilmestyy alkuvuodesta 2020. Julkisia keikkoja kesällä löytyy pari Tampereella: 18.7. Arthouse Cafe Kehräsaari ja 8.8. Tampere Off.

Kävin tällä viikolla vieraana parissa podcastissa juttelemassa ihmismielen kummallisuuksista, hypnoosista, placebosta, manipuloinnista ja ties mistä. Ota haltuun:

https://www.supla.fi/audio/3441101

https://www.facebook.com/timo.lampen/videos/10219597340782142/