Kuinka kokea hallusinaatio 10 minuutissa ilman päihteitä?
Aivomme ovat alttiita erilaisille hallusinaatioille jopa ilman minkäänlaisia päihteitä. Hallusinaatioita pystyy myös aiheuttamaan itselleen. Yksi kiinnostava, joskin hiukan pelottava hallusinaatio on niin kutsuttu "Bloody Mary illuusio". Illuusiossa omat kasvot muuttuvat oudoiksi, toisen ihmisen kasvoiksi tai jopa eläimen tai hirviön kasvoiksi. Ilmiötä tutkinut psykologi Giovanni Caputo totesi että ilmiö toimi useimmilla koehenkilöillä vähintäänkin oudosti ja joillain todella häiritsevästi. Jotkut näkivät vain omien kasvojensa vääntyilevän, toiset omien kasvojensa tilalla vanhempiensa kasvot, kuolleen sukulaisen, lapsen tai eläimen.
Illuusio toimii näin: tuijota hämärässä huoneessa peiliin kymmenisen minuuttia. Minuutti minuutilta kasvosi alkavat vääristyä ja hakea erilaisia muotoja. Yleensä noin kymmenen minuutin kohdalla kasvot saattavat näyttää täysin toisen ihmisen, tai olennon kasvoilta.
Ilmiö on hyvä esimerkki aivojemme mieltymyksestä hahmontunnistukseen ja visuaalisen informaation täydentämiseen mielikuvituksella. Kun silmämme väsyvät hämärässä, alkavat aivomme täyttää puuttuvaa informaatiota keksimällä asioita. Ilmiön vuoksi ihmiset ovat taipuvaisia näkemään kasvoja siellä missä niitä ei ole, kuten kummituskasvoja valokuvissa tai Jeesuksia paahtoleivässä.
Ilmiö toimii myös pariharrastuksena. Kymmenen minuuttia silmiin tuijottamista hämärässä kuulostaa romanttiselta, mutta kannattaa varautua kokemukseen jossa kumppanisi tai kaverisi kasvojen tilalla tuijottaa vastaan jokin täysin vieras olento...
Hommaa laatikko ennen kuin alat ajattelemaan sen ulkopuolelta
En oikeastaan ole koskaan osannut mitään muuta hyvin, kuin asioita, jotka liittyvät luovuuteen. Mainostoimistohommat, työvalmentajan työ sekä tietenkin nykyiset hommat mentalistina, taikurina, juontajana ja kouluttajana liittyvät kaikki oleellisesti luovuuteen.
Työssäni esiintyjänä ajattelen luovasti suurimman osan ajastani. Suunnittelen temppuja, ohjelmia, käsikirjoituksia, videoita, klubeja, koulutuksia ja ties mitä. Ajattelen laatikon ulkopuolelta, sisäpuolelta ja ilman laatikkoa.
Joku tokaisi minulle joskus, että on varmasti ihanaa kun on noin luova ammatti. Voi ajatella vapaasti. Ihanaa se kyllä on, mutta ei vapaata. En nimittäin usko, että vapaus on hyvä luovuuden lähde. Ainakin omalla kohdallani luovuus alkaa kukoistaa vasta kun sitä rajoitetaan.
Nuorena kollina tein musiikkia tietokoneavusteisesti. Amiga 500 tietokone Fast Tracker ohjelmalla avasi maailman musiikin luomiseen muuten soittotaidottomalle taiteilijalle. Aluksi ohjelmassa oli neljä ääniraitaa, jolle säveltää. Yhdelle rummut, toiselle basso, kolmannelle syntikka ja neljännelle ehkä kitara. Neljä raitaa oli mahtava rajoite musiikinteon opetteluun, koska se rajoitti luovuutta. Neljä raitaa oli haaste. Älyllinen ja taiteellinen. Yhdelle raidalle saattoi saada jopa rummut ja basson kun oikein kikkaili ja mietti.
Samalla tavalla rajoitteita voittivat jo kauan sitten esimerkiksi The Beatles ja Queen, jotka nauhoittivat neli- ja kasiraitureilla massiivisia teoksia ns. Multitracking tekniikalla.
Myöhemmin ohjelmaan tuli neljä raitaa lisää, jolloin tuntui kuin joulu olisi tullut teknomaailmaani. Kahdeksalle raidalle saa jo vaikka mitä! Vuosien mittaan laitteet ja ohjelmat paranivat ja raidat lisääntyivät. Nykyisin musiikkiohjelmissa on raitoja loputtomasti.
Tanskalaiset elokuvaohjaajat Lars von Trier, Thomas Vinterberg, Kristian Levring ja Søren Kragh-Jacobsen lanseerasivat vuonna 1995 elokuvan taiteellisen suuntauksen, Dogma 95:n.
Dogman perimmäinen tehtävä oli rajoittaa ohjaajan luovuutta elokuvan sisällön kirkastamiseksi.
Dogma 95:n sääntöjä oli:
- Elokuva tulee kuvata vain aidoilla kuvauspaikoilla. Rekvisiittaa tai lavasteita ei saa tuoda paikalle. (Jos tiettyä esinettä tarvitaan juonen kannalta, kuvauspaikka on valittava niin että sellainen löytyy valmiina.)
- Ääntä ei saa tuottaa kuvista irrallaan, tai päinvastoin. (Musiikkia ei saa lisätä elokuvaan jälkeenpäin, vaan sitä saa kuulua elokuvassa vain, jos sitä sattuu kuulumaan kuvaustilanteessa taustalla.)
- Kameran kuuluu olla käsivaralla. Vain kehon aikaansaama kameran liike tai vakaus on sallittua. (Ei ole sallittua kuvata jalustalta tai muulta tuelta. On kuvattava paikassa, jossa kuvattavat tapahtumat tapahtuvat.)
- On käytettävä värifilmiä. Erityistä elokuvavalaistusta ei saa käyttää. (Yhden kameraan liitetyn valaisimen käyttö on sallittu. Alivalottuneet kohtaukset on leikattava pois.)
- Optiset tehosteet ja suotimet ovat kiellettyjä.
- Elokuvassa ei saa olla pinnallista toimintaa. (Murhat, aseet, ja niin edelleen ovat kiellettyjä.)
- Ajalliset ja paikalliset siirtymät eivät ole sallittuja. (Elokuvan on tapahduttava tässä ja nyt, ikään kuin reaaliajassa.)
- Genre-elokuvat eivät ole sallittuja.
- Elokuva pitää siirtää 35 millimetrin filmille käyttäen normaalia 4:3 kuvasuhdetta. (Aiemmin sääntö vaati, että elokuva on myös kuvattava 35 mm filmille, mutta sääntöä löysättiin pienen budjetin elokuvien tekemisen helpottamiseksi.)
- Ohjaajaa ei saa mainita elokuvan tiedoissa.
Pitkälti Dogman ansiosta tanskalainen elokuva nousi maailmanmaineeseen.
Tarina kertoo, että Ernest Hemingway löi kavereidensa kanssa vedon siitä, että hän pystyy kirjoittamaan puhuttelevan tarinan kuudella sanalla. Hemingway voitti vedon. Kuusi valittua sanaa kuului:
“For sale: baby shoes, never worn”
Tarina innoitti Smith-lehteä pyytämään lukijoiltaan elämäkertoja tiivistettynä kuuteen sanaan. Kuuden sanan elämäkertoja vastaanotettiin niin tunnetuilta kuin vähemmän tunnetuilta ihmisiltä. Muutamia esimerkkejä tarinoista:
Well, I thought it was funny. — Stephen Colbert
Couldn’t cope so I wrote songs. — Aimee Mann
Grumpy old soundman needs love, too. — Lennie Rosengard
Painful nerd kid, happy nerd adult. — Linda Williamson
No future, no past. Not lost. — Matt Brensilver
Millainen olisi sinun kuuden sanan elämäkerta?
“Aivan mieletön show! Kolme roolia yhdessä miehessä; mentalisti, taikuri ja stand up -koomikko. Vieraat kiittelivät vielä seuraavanakin päivänä huikeasta esityksestä. ”
— Emmi Sipilä, project manager, Kouta Media Oy
Pikkujoulukeikkoja myydään nyt kovaa vauhtia. Joko sinun yritykselläsi on varattuna takuuvarma viihdenumero? Katso tarjoamani ohjelmat ja kysy tarjous, vastaus alle tunnissa.
Huippumentalistit kokoontuivat noitakaupunki Salemissa
Minulla on kunnia kuulua ainoana suomalaisena Poskiparran Peten lisäksi kansainväliseen Psychic Entertainers Association -järjestöön. P.E.A on mentalistien, hypnotisoijien ja eettisten psyykikkojen kattojärjestö, johon kuuluu reilu parisataa alan ammattilaista ympäri maailman. Tänä vuonna Meeting of Minds -kongressi järjestettiin noitahistoriastaan tunnetussa kaupungissa, Massachusettsin Salemissa. Ennen kongressia vietin muutaman päivän Bostonissa. Upea kaupunki ja todella hyvää ruokaa. Sääkin helli, lämpöä oli päivisin yli 30 astetta.
Salem sijaitsee noin puolen tunnin matkan päässä Bostonista ja siellä asuu noin 41 000 asukasta. 1692 Salemissa tapettiin 19 ihmistä noituudesta epäiltynä hirttämällä, jonka lisäksi useita noitaepäiltyjä kuoli vankiloissa. Tänä päivänä Salem elää noituudesta ja pikkukaupungista löytyykin noitamuseita, kummitustaloja ja lukuisia noituusrihkamaa tarjoavia kauppoja sekä ennustajia. Kaupungissa näkyy paradoksaalisesti vahvana myös eri uskonnot. Kaduilla pyörii jehovantodistajia, kristittyjä ja mormoneja tarjoamassa pelastusta noituuden ja pahan palvelemiselta.
Meeting of the Minds kongressi pidettiin upeassa ja historiallisessa Hawthornen hotellissa, joka tarjosi kivaa kontrastia Bostonin ultramoderniin hipsterhotelliin, Aloftiin. Jenkkiläiseen tyyliin hotellin tekniikka, kuten äänentoisto ei ollut aivan terävintä kärkeä, mutta puitteet olivat vaikuttavat. Virallisesti kongressi alkoi sunnuntaina, mutta jo lauantai-illan etkobileisiin oli saapunut tuttuja naamoja ympäri maailman. Suurin osa mentalisteista oli jenkkejä, mutta paikalla oli myös tekijöitä mm. Skotlannista, Jerusalemista ja Saksasta. Näin alalla toimivan näkökulmasta oli upeaa tavata alan legendoja, joiden kehittämät temput ja metodit ovat alamme kulmakiviä.
Päivät vietimme luennoilla oppien uutta ja löytäen vanhaan uusia näkökulmia. Tietoa tuli paljon ja inspiraatiota sitäkin enemmän. Materiaalia jäi käteen niin paljon, että uuden shown sisältö alkaa olla kasassa. Uusia numeroita nähdään yrityskeikoillani sekä julkisissa tilaisuuksissa jo syksyllä.
Jouduin valitettavasti poistumaan kongressista ennen loppugaalaa keikkakiireiden vuoksi, olin buukattu viihdyttämään VIP vieraita Oulun SuomiPop-festivaaleille. Loppugaalassa palkittiin alan korkeimmalla tunnustuksella, Dunninger Awardilla loistava skotlantilainen mentalisti Colin Cloud. Onneksi ehdin nähdä miehen esityksen kongressin iltajuhlassa, todella vaikuttavaa esiintymistä ja huikeaa mentalismia. Mies on tunnettu esimerkiksi America’s got Talent -ohjelmasta, jossa mies pääsi aivan finaaliin saakka.
Mentalismi on melko yksinäinen laji ja ainoa asia mitä kaipaan “oikeasta” työelämästä on työkaverit. On hienoa tavata kollegoita, vaihtaa ajatuksia ja tuulettaa päätä keikkaelämän plussista ja miinuksista. Seuraavaksi alan käsikirjoittamaan, rakentamaan ja harjoittelemaan uusia numeroita ja odotan innolla, että pääsen niitä teille syksyllä esittämään. Leuat tulevat putoilemaan varmasti!
Laurel, Yanny? Miksi ääniharhat toimivat?
Viime päivinä sosiaalisissa medioissa on kiertänyt ääni-illuusio, jossa kuuluttajaääni sanoo Laurel tai Yanny, tai aivan jotain muuta. Ihmiset ovat hämmentyneitä kun samassa tilassa, samoilla kaiuttimilla ihmiset kuulevat äänen eri tavoin.
Miksi toiset sitten kuulevat Laurel ja toiset Yanny? Ääninäytteessä ei oikeastaan sanota kumpaakaan. Niin kutsuttu priming-efekti (suomenkielellä ytimekkäästi "implisiittinen alustusmuisti") on ilmiön ensimmäinen syy. Priming tarkoittaa tietynlaista virittäytymistä. Kun meille kerrotaan, kuuletko Laurel vai Yanny, viritymme jo valmiiksi kuulemaan jommankumman.
Ääninäytteessä on tavallaan kummatkin ääntelyt, mutta Yanny korkeammilla äänitaajuuksilla kuin Laurel. Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että vanhemmat ihmiset kuulevat lähtökohtaisesti Laurel ja nuoremmat Yanny.
Virittäytymistä voit testa hyvin tällä äänipätkällä. Voit ensin päättää, haluatko kuulla "Brainstorm" vai "Green needle", jonka jälkeen soittaessasi äänipätkän kuulet ennalta valitsemasi äänen. Hullua!
Ellen DeGeneres esitti ohjelmassaan myös hauskan pätkän joka näyttää hyvin, kuinka aivomme käsittelevät äänidataa. Pätkässä kuulet aluksi robottiäänellä mölinää, mutta kun ääni toistetaan selkeänä, alkaa robottiäänikin kuulostamaan täysin järkevältä. Aivomme siis oppivat tunnistamaan lauseen kohinan seasta. Aivan pimeetä!
Tein myös itse muutama vuosi sitten videon, jossa demonstroin erästä ääni-illuusiota, niin kutsuttua McGurk efektiä. Tämä harha liittyy siihen, kuinka aivomme prosessoivat ääntä ja visuaalista informaatiota. Visuaalinen informaatio on tärkeämpää, joten se yliajaa ääni-informaation ja aivomme keksivät ääniä aivan itse. Älytöntä!
Miltä tuntui hypnoosin eka kerta?
Teini-ikäisenä näin televisiosta englantilaisen hypnotisoijan, Paul McKennan hypnotisoivan ihmisiä esittämään Elvistä ja kanaa. Olin skeptinen. Päätin, että jos pelkästään puhumalla on mahdollista saada ihminen käyttäytymään aivan hassusti, on tuo taito opeteltava. Kun minä olin nuori oli internet vasta tiettyjen insinöörien pilke silmäkulmassa, mutta onneksi Korpilahden kirjasto tarjosi vastinetta kirjastokortille.
Luin kaiken, mitä hypnoosista löysin: Lauerman ja kumppaneiden lääketieteellisistä hypnoosikirjoista Jarl Fahrerin parapsykologian rajamailla liikkuviin huuhaa-opuksiin. Ujosti aloin testailla hypnoosia nuoruuteni varrella ja viimein onnistuin. Ensimmäinen kerta hypnoosissa vastaa hiukan ensimmäistä kertaa seksissä. Odotukset, pelot ja into ovat kovia ja kun ensimmäinen kerta tapahtuu niin sitä ihmettelee, että nyt se sitten tapahtui.
[youtube=://www.youtube.com/watch?v=LJ6ybBCx2ZI&w=640&h=480]
Kerran onnistuin suggestoimaan silloisen tyttöystäväni tilaan, jossa hän ei pystynyt puhumaan mitään. Testailimme yhteisymmärryksessä hypnoosin rajoja aikana, jolloin olin kaikkein voimakkaimmin aiheesta kiinnostunut. Hätääntyneen näköisen tyttöystävän yrittäessä saada sanoja suustaan tajusin viimeistään, että tämähän perkele toimii.
Havahtuminen tähän oli jopa hiukan pelottavaa.
Hypnoosin kautta tutustuin mentalismin maailmaan, jossa suggestioilla ja hypnoosilla oli ainakin pieni paikkansa. Suurin osa mentalisteista ei hypnotisoi, mutta useat käyttävät hypnoosin mystiikkaa draamallisena tehokeinona esityksissään.
Aito lavahypnoosi onkin varsin epäeettinen viihteen muoto jossa on riskinsä. Entisaikojen lavahypnotisoijat olivat usein häikäilemättömiä tivolihuijareita, jotka saattoivat käyttää esimerkiksi erilaisia kemiallisia kaasuja “hypnoosin” aiheuttamiseksi.
Yksi kantava aiheeni Voodoo-showssa on suggestiot ja hypnoosi. Aion kertoa ja näyttää, miten ja miksi hypnoosi toimii. Ketään ei hypnotisoida, mutta kaikki saavat tuntea suggestioiden voiman. Näytän myös konkreettisesti, kuinka sanoilla muovataan todellisuutta.
Olen kouluttanut lukuisia myyjiä, esimiehiä, turvallisuusalan kouluttajia ja poliiseja siitä kuinka helppo laiskoja aivojamme on huijata ja miten altis ihmismieli on.
Taikuri ja mentalisti näkee ihmismielen kummallisuuksia aitiopaikalta. Käytäntö opettaa ja laajentaa ymmärrystä niin perhokalastuksen kuin vuorovaikutushakkeroinninkin suhteen.
Odotan innolla, että pääsen raottamaan myös teille mystiikan verhoa.
Kevään esitykset:
TAMPERE: Hällä-näyttämö, 13.4.2018 klo 19 - 20.30
https://www.facebook.com/events/189455028327740/
LIPPUJA: https://holvi.com/shop/bsxxkc/product/46c96f9d5ea964d7b0515ba02ccb8447/
VAASA: Skafferiet at Ritz, 28.4.2018 klo 20-22
https://www.facebook.com/events/785363141661319/
LIPPUJA: https://www.netticket.fi/information_plays.php?info_id=10359
Mikroilmeet - mitä tulee tietää?
[youtube=://www.youtube.com/watch?v=-HE7y0A-r-c&w=854&h=480]
Mikroilmeet ovat viime aikoina saaneet paljon medianäkyvyyttä. Se ei toisaalta yllätä, koska aihe on ollut varsin mediaseksikäs Yhdysvalloissa jo muutaman vuoden ajan ja esimerkiksi psykologi Paul Ekmanin hahmon pohjalta rakennettiin suosittu sarja Lie to me. Oulun koneälytutkimus mikroilmeiden parissa on ainutlaatuista koko maailman mittakaavassa.
Mikroilmeet ovat olleet osa “Vuorovaikutushakkerointi” -koulutuksiani jo vuosia. Koulutuksissani käsittelen enimmäkseen muita asioita, kuten miksi ajattelumme toistaa kaavoja, olemme laiskoja havaitsemaan uusia asioita ja kuinka esimerkiksi työkavereidemme ennakko-odotukset vaikuttavat suorassa suhteessa toimintaamme. Mikroilmeet kuitenkin kiinnostavat ihmisiä ja avaan aina mielelläni asiaa laajemmin.
Mikroilmeet ovat osa nonverbaalista viestintää, joita ihminen sekä tulkitsee että tuottaa alitajuisesti. Mikroilmeitä tapahtuu yleensä hetkellä, jolloin ihminen yrittää peittää tunteitaan joko tietoisesti tai alitajuisesti. Ihmisten kyky havaita ja tulkita mikroilmeitä alitajuisesti vaihtelee.
“Lie to me” -ohjelmassa ja populaarikulttuurissa mutkia vedetään suoriksi ja mestari-ihmistuntija näkee valheiden läpi mikroilmeitä tuijottamalla. Tämä on kuitenkin täyttä fiktiota. Vaikka olisit kuinka hyvä tulkitsemaan mikroilmeitä, et pysty niistä lukemaan ajatuksia. Mikroilmeet ovat signaaleja ristiriitaisista tunnepiikeistä ja antavat viitettä siitä, millainen tunne ihmisen mielessä käy. Se, mihin tunne sitten liittyy, onkin aivan toinen asia. Vaikkapa inhon tunne saattaa liittyä keskustelun aiheeseen, keskustelukumppaniin, närästykseen tai muistoon eiliseltä.
Toisaalta olen useinkin havainnut mikroilmeitä saaden viitettä siitä, mitä ihminen ajattelee. Tätä tapahtuu esiintyessä sekä ihan arjessa. Ylimielisyyden tai itsetyytyväisyyden mikroilme vastapuolen kasvoilla hetkellä, jolla sanon hinnan jollekin projektille viittaa siihen, että maaliin menee. Tässä ei ole mitään mystistä, vaan kyseessä on normaalisti automaattinen prosessi joka on teorian kautta muutettu tietoiseksi. Tätä tapahtuu kuitenkin verrattain harvoin. Useimmiten en myöskään jaksa aktiivisesti seurata ihmisten kasvoja ja eleitä, luotan enemmän puheeseen ja sanojen valintoihin.
Valheita ihmiset tunnistavat ilman mitään mikroilmetietämystä. Alitajuinen, automaattinen prosessi havainnoi kehonkieltä, ilmeitä, äänen painoja, sanojen käyttöä ja tuottaa sitten signaaleja joista ihminen päättelee, tuntuuko vastapuoli luotettavalta. Kaikkia näitä työkaluja voi kuitenkin myös opiskella ja tuottaa enemmän tietoiseksi. Tämä tosin lisää vastuuta ja ylitulkinnan vaaraa. Etenkin alkuvaiheessa esimerkiksi kehonkieltä opiskelevat ihmiset näkevät signaaleja kaikkialla ja helposti ylitulkitsevat ihmisten asentoja ja liikkumista.
Isoin ongelma vuorovaikutuksessa ei ole mikroilmetietämyksen puute, vaan ihmisten luontainen itsekeskeisyys ja aktiivisen läsnäolon puute. Usein keskustelu on kuin pingistä ajatuksilla, jossa toinen kuuntelee, nyökyttelee mutta kaiken aikaa miettii, mitä haluaisi itse seuraavaksi sanoa. Ja kun toinen viimein lopettaa jaarittelunsa, alkaa toisen vuoro. Toinen taas esittää vuorollaan kiinnostunutta ja miettii omiaan.
Mikroilmeiden opiskelussa on sekin hyvä puoli, että ylipäänsä keskitetään huomiota kasvoille. Kasvoilla tapahtuu sosiaalisten ilmeiden ja mikroilmeiden välillä paljon muutakin, kuten ns. “Subtle expressions”, hienovaraisia ilmeitä. Tunteet aiheuttavat ilmeitä monin tavoin ja olemalla aktiivisesti läsnä saatat havaita paljon signaaleja joita et aivot automaatti-moodissa havaitsisi.
Mikroilmeiden bongaamisen harjoittelu on kuitenkin mielenkiintoinen ja aika vaaraton harrastus. Suosittelen lämpimästi perusteiden opiskelun jälkeen katsomaan esimerkiksi lentokenttä-sarjoja, niitä, joissa kiinalainen mamma yllätetään salakuljettamassa ruokasieniä tai Amsterdamista palaavan surffaripojan laukkua tutkitaan huumejäämien varalta. Partnerille voit sanoa, että teet taustatutkimusta jos sohvalla makaamisesta tulee kuittia.
Hyvät ja Huonot Uutiset
Kävin vierailemassa "Hyvät ja Huonot Uutiset"-ohjelmassa. Jaksossa käsiteltiin uutista liittyen ajatuksia lukevaan tietokoneeseen ja minua pyydettiin demonstroimaan, kuinka ihminen lukee ihmisen ajatuksia. Lämmittelynä arvailin, missä kädessä Niina Lahtinen pitää kolikkoa, jonka jälkeen siirryttiin suoraan ajatusten lukemiseen.
Tsekkaa koko jakso osoitteesta http://www.ruutu.fi/video/3092245 (mentalisoinnit kohdasta 26.45)
"Kummassa kädessä kolikko"-peliä konsultoivat minulle ystäväni ja kollegani Tommi Lahti & Johannes Malkamäki. Kiitos!
Mitä kuuluu, mentalisti?
Syksy on täällä! Kesä vain katosi, eikä taikurikaan mahda asialle mitään. Onneksi ehdin kesällä lomaillakin ja nauttia vähistä aurinkoisista päivistä. Akkuja pitää ladata syksyn pikkujoulurumbaa varten.
Teen nykyisin hyvin vähän keikkoja kesäisin. Olen erikoistunut yritystilaisuuksiin ja teen yksityiskeikkoja vähemmän. Muutama vuosi sitten esiinnyin kesäisin lukuisissa häissä, tänä vuonna vain yksissä, Pauliina ja Arttu Wiskarin häissä. Arttu ja Pauliina ovat huipputyyppejä ja oli kunnia saada esiintyä heidän tärkeänä päivänä. Hyvä keikka, hienot häät ja setin kruunasi Artun spontaanit ständärit keikan lopuksi. Ständäri ei siis tarkoita mitään erektioon liittyvää, vaan korkeinta yleisön antamaa suosionosoituksen muotoa jossa yleisö nousee seisaalleen antamaan aplodit.
VIPit näkivät ihmeitä läheltä
Kesällä ehdin myös heittämään muutaman lähitaikuuskeikan eri festareiden VIP-tiloissa. Lähitaikuuskeikat ovat logistisesti vaivattomia verrattuna lavakeikkoihin. Roudattavaa on vähän: korttipakkoja, lusikka ja tussi ja pystyn häkellyttämään ihmisiä tuntikaupalla. Toisaalta taas jatkuvasti skarppina oleminen ja erilaisten ihmisryhmien energiatasoon mukautuminen vie voimia. Terveisiä kaikille Wanaja-, Himos-, SuomiPop ja Tammerfest-festivaalien jengille, kivaa oli. We Love the 90's onkin vielä tulossa.
Amsterdam Magic Show
[youtube=://www.youtube.com/watch?v=9k3zdV2A0KM&w=854&h=480]
Kävin myös Alankomaissa esiintymässä Amsterdam Magic Showssa. Keikka oli varsin kiva ja kuten liikkuvasta kuvasta näkee, hauskaa oli. Usein mentalistit muualla Euroopassa ovat esiintymistyyliltään melko rauhallisia. Eurooppalaiset kollegat ihmettelevät, kuinka meillä suomalaisilla mentalisteilla on usein tiukempi tahti. Olenkin kehottanut eurooppalaisia kollegoita kokeilemaan esiintymistä suomalaisissa pikkujouluissa. Tahti kyllä tiukkenee, tai lavakuolema uhkaa.
[youtube=://www.youtube.com/watch?v=tZvrEccWkj4&w=854&h=480]
Samalla reissulla kävin tekemässä lähitaikuutta muutamassa paikallisessa coffeeshopissa. Kahvilaksi kai noita voi kutsua, mutta Hollantilaiseen vapaamielisyyteen kuuluu, että kahvin ohessa asiakkaat voivat nautiskella myös imakalta tuoksuvia huimausaineita. Täytyihän se sitten käydä kokeilemassa, kuinka punasilmäiset myssypäät reagoivat taikuuteen.
Amstedamissa sattui myös samalle viikolla Gay Pride. Paraati liukui kanaaleja pitkin, ja siinä katsellessani Pride-kulkueeseen osallistuvia poliisi-, palokunta- ja armeijaveneitä tuumin, että mitähän se Räsäsen Päivi tästä tykkäisi. Mentalistina minulla on vähän sellainen aavistus, että ei tykkäisi. Meininki oli näin uskonnottoman silmistä katsoen kuitenkin rakastava, vapautunut ja iloinen.
TubeCon Meet & Greet
Eilen kävimme Tommin ja Johanneksen kanssa TubeCon-tapahtumassa meet & greetissä Huijarit/Club Harhan tiimoilta. Tunnin ajan jaoimme nimmareita, otimme yhteiskuvia ja juttelimme nuorten faniemme kanssa.
Ihan tunsi itsensä jälleen relevantiksi, kun nuoret tunnistivat! Neljänkympin kriisi sai hiukan hengitystilaa.
Pään Sisällä -podcast
Aloitin uuden podcastin, "Jose Ahonen - Pään Sisällä". Podcastissa juttelen mielenkiintoisten vieraiden kanssa kaikessa rauhassa ja ajan kanssa. Olen itse podcastien suurkuluttaja ja nautin etenkin pitkistä podcasteista, joissa pääsee kunnolla syventymään aiheeseen tai mielenkiintoisiin ihmisiin. Tunnin, kahden tai kolmenkin tunnin jaksoja ei tarvitse kuunnella kerralla. Itse kuuntelen podcasteja pätkittäin: matkustaessa, kävellessä, nukkumaan mennessä, töiden tekemisen taustalla.
Pään Sisällä podcastin voit ottaa seurantaan täältä: https://www.facebook.com/Joseahonenpodcast/?fref=ts
Tulevaa
Lokakuussa esiinnyn Barcelonassa Stand-up Comedy Live-tapahtumassa, joka on Barcelonan isoin englanninkielinen komediaklubi. Club Harhat jatkuvat syksyllä, päivämäärät ovat 16.9, 21.10. ja 2.12.
Rakennan myös parhaillaan verkkokoulutusta vuorovaikutushakkeroinnista. Ajatuksena on rakentaa paketti, jonka avulla kuka tahansa voi kehittää itseään vuorovaikutuksen, kehonkielen, ilmeiden, mikroilmeiden, suggestioiden ja itsesuggestioiden avulla.
Koulutukset ja keikat jatkuvat normaalisti ja edelleen vastaan tarjouspyyntöihin nopeammin kuin uskotkaan.