Julkaisut tunnisteella virittyminen
Kuinka aivosi virittyvät tietämättäsi?

Ajattele kissaa. Ajattele mustaa kissaa. Muodosta mielessäsi voimakas kuva mustasta kissasta, kuvittele kuinka musta kissa liikkuu.

Ajattele sitten musiikkityyliä.

Katso viereisen kuvan kuvatekstiä, ajattelitko kyseistä musiikkityyliä?

 Juolahtiko mieleesi Jazz?

Kaikki tietävät psykologisen tempun, jossa luetellaan valkoisia asioita ja lopulta kysytään, mitä lehmä juo. Lehmä ei juo maitoa, mutta maito tulee mieleen koska aivomme virittyvät tiettyyn tilaan kysymysten myötä.

Kun ajattelemme tiettyä asiaa, vaikkapa nyt kissaa, aivomme virittyvät tuottavat linkityksiä kaikista asioista joita meille tulee kissasta mieleen. Jos olemme erityisen kiinnostuneita tietyistä asioista, aivomme näkevät useimmat asiat tämän suodattimen läpi. Insinöörit hahmottavat maailmaa eri tavalla kuin taiteilijat.

Pohjimmiltaan olemme ihmisinä hyvin samanlaisia. Halumme, tarpeemme ja pelkomme ovat hyvin samankaltaisia, mutta katsomme maailmaa usein hyvinkin eri vinkkelistä. Meillä ei ole aikaa saati energiaa prosessoida kaikkea informaatiota, joten aivomme tekevät johtopäätöksiä lonkalta, laiskuuttaan. Ennakkoluulot vaikka jotain ihmisryhmää kohtaan voivat olla prosessoituja johtopäätöksiä, mutta valitettavan usein myös mielen laiskuutta.

Viritykset heräävät mielessämme pyytämättä. Näemme uudenkarhean Audin tiellä ja muodostamme kuljettajasta selvät käsitykset. Poliitikko, josta emme pidä, puhuu televisiossa ja muodostamme käsityksen edes kuuntelematta puhetta.

Higgins, Rholes ja Jones (1977) tekivät kokeen psykologisista virittymisistä. Heidän koehenkilöidensä tehtävä oli muistaa sarja sanoja. Suurin osa sanoista oli tavallisia, neutraaleja sanoja. Neutraalien sanojen lisäksi listassa oli kuitenkin muutamia kuvaavia sanoja, kuten “seikkailunhaluinen”, “itsevarma”, “rohkea”, “päämäärätietoinen” tai negatiivisia ominaisuuksia kuten “holtiton” ja “itsepäinen”. Henkilöiden tuli kuitenkin muistaa vain muutamat neutraalit sanat.

Koehenkilöt eivät siis tietoisesti ajatelleet kuvaavia sanoja tai yrittäneet muistaa niitä. Seuraavaksi koehenkilöiden tuli lukea lyhyt kirjoitus henkilöstä nimeltä Donald ja sen jälkeen arvioida, millainen Donald oli ihmisenä. Donaldin kuvauksessa ei ollut mitään suoria viitteitä, millainen henkilö Donald todella oli.

Kuvaus oli tällainen:
Donald on kiivennyt McKinley-vuorelle, ajanut romurallia sekä vesiskootteria tietämättä juurikaan vesiskoottereista mitään. Hän on riskeerannut terveytensä ja jopa elämänsä useita kertoja. Hän on harkinnut myös laskuvarjohyppyä ja Atlannin yli purjehtimista.”

Henkilöt, joiden sanalistassa oli positiivisia adjektiiveja, arvioivat Donaldin huomattavasti paremmaksi ihmiseksi kuin henkilöt, joiden listassa oli negatiivisia adjektiiveja. Koehenkilöt jotka olivat lukeneet sanalistassa negatiivisia asioita kuten “holtiton” ja “itsepäinen” näkivät Donaldin ominaisuudet holtittomina ja itsepäisinä ja positiivisia kuvailuja lukeneet arvioivat Donaldin seikkailunhaluiseksi ja rohkeaksi. Vaikka heidän tehtäväänsä ei edes liittynyt näiden sanojen muistamista!

Tämä kaikki virittyminen siis tapahtui koehenkilöiden tietämättä. Entä jos koehenkilöt laitettiin lukemaan listaa, jossa pelkästään oli joko negatiivisia tai positiivisia asioita? Tämä taas sai koehenkilöt toimimaan vastakkaisesti. Negatiivisten sanojen lukijat arvioivat Donaldin positiivisemmin kuin positiivisten sanojen lukijat.

Toisen tutkimuksen mukaan (Anderson, Benjamin ja Bartholow, 1998) pelkästään aseiden näkeminen vaikuttaa ihmisiin niin, että he tunnistavat sanat “hyökätä” ja “satuttaa” nopeammin kuin ei-aggressiviset sanat kuten “yksinäinen” tai “keskinkertainen”.

Virittyminen tapahtuu siis alitajuisesti emmekä mahda asialle juuri mitään. Selaamme jatkuvasti somevirrassamme otsikoita ja uutisia liittyen negatiivisiin asioihin. Miten tämä, ihmiskunnan historian päivä päivältä kasvava informaatiotulva virittää aivojamme?

Välillä kannattaa tehdä kuten Kube kappaleessaan Purppura: “En tsiigaa turhii uutisii, pistä ruutu kii, pistä luuri kii, pistä tuubi kii.”

*****

Esittelen mentalistien tekniikoita ja demonstroin psykologisen taikuuden voimaa Vaasassa 11.3.2016 Mentaalitapaus-showssani

http://www.studioticket.fi/2015/12590/jose-ahonen-mentaalitapaus-11-3-2016-ritz/?lang=fi

Mentalisti Jose Ahonen

Mentalistin tekniikat-sarja jatkuu viikottain. Käy tykkäämässä Facebook-sivustani tai tilaa päivitykset sähköpostiisi ja saat uudet päivitykset aina ensin.