Tammikuu on meille viihdealan työläisille yleensä rauhallista aikaa. On nähty taas lukuisat pikkujoulut, matkamittariin on napsahtanut tuntuva määrä kilometrejä, on tavattu lukemattomia ihmisiä ja kuultu monet aplodit. Loppuvuoden intensiivisyys totuttaa aivoni adrenaliini-, dopamiini- ja serotoniiniryöppyihin. Koen merkitykseni olemassaolon työni kautta. Kun kiertueeni esitysten jälkeen tapaan ihmisiä meet & greetissä, kuulen kehuja, poseeraan yhteiskuvissa, kättelen, kiitän ja yritän vastata odotuksiin, jopa ylittää ne.

Joulun aika menee levätessä ja nauttiessa siitä, että ei tarvitse hetkeen olla mitään. Tulee tammikuu, ihmiset palaavat arkeensa. Oma elämäni pysyy edelleen hiljaisena. Käyn salilla päivittäin, kokkaan, luen ja katson elokuvia. Pohdin, miten voisin tehdä esitykseni vieläkin paremmaksi. Aplodit ovat hiljentyneet. Hiljaisuus soi korvissa.

Aikoinaan masennuin aina tammikuussa. Aivoni eivät ole kärsivälliset, vaikka itse haluaisin olla. Kun kuuden kuukauden ajan olen tottunut virittämään pääkoppani esiintymisrooliin, yhtäkkiä ei ole mitään syytä siihen. Arki voi tuntua tyhjältä.

Meditointi auttaa, kunhan muistaa tehdä sitä. Toistuvasti unohdan meditoinnin merkityksen hyvinvoinnilleni. Kun vihdoin pystyn asettumaan aloilleni, suljen silmäni ja olen läsnä kiinnittämättä liikaa huomiota ajatuksiini ja tunnen kuinka mieleni taustakohina vaimenee. Muutama vuosi sitten hankin Sensate-nimisen meditointilaitteen, jonka lempinimeksi tuli värisevä muna. Se on muotonsa puolesta kuin muna ja värisee. Värisevä muna asetetaan rintalastan päälle, josta se tuuttaa ultraäänivärähtelyjä vagushermostoon. Sovellus soittaa samanaikaisesti kuulokkeissa meditatiivista musiikkia, jonka taajuudet ovat synkronoitu ultraäänivärähtelyjen kanssa (Tämä ei ole maksettu mainos enkä ole saanut Sensatelta mitään ilmaiseksi).

Laitteesta on julkaistu lääketieteellisiä tutkimuksia, jotka osoittavat sen helpottavan stressiä, parantavan unen laatua ja lyhentävän nukahtamisaikaa. Käytännössä sen toiminta on samankaltaista kuin kissan kehrääminen rinnalla. Minä olen allerginen kissoille, ja mitä olen kissanomistajakavereilta kuullut, eivät kissat välttämättä ole kiinnostuneita kehräämään omistajansa rintakehällä, vaikka kuinka pyytäisi.

“Sielu värjäytyy ajatusten maaleista”, totesi Marcus Aurelius. Liikunta on tärkeä tammikuun bluesin voittamisessa, mutta yritän muistaa myös mielen jumppauksen merkityksen. Lihasten kasvun näkee peilistä, mutta mielenrauhan havaitseminen on vaikeampaa.