En oikeastaan ole koskaan osannut mitään muuta hyvin, kuin asioita, jotka liittyvät luovuuteen. Mainostoimistohommat, työvalmentajan työ sekä tietenkin nykyiset hommat mentalistina, taikurina, juontajana ja kouluttajana liittyvät kaikki oleellisesti luovuuteen.

Työssäni esiintyjänä ajattelen luovasti suurimman osan ajastani. Suunnittelen temppuja, ohjelmia, käsikirjoituksia, videoita, klubeja, koulutuksia ja ties mitä. Ajattelen laatikon ulkopuolelta, sisäpuolelta ja ilman laatikkoa.

Joku tokaisi minulle joskus, että on varmasti ihanaa kun on noin luova ammatti. Voi ajatella vapaasti. Ihanaa se kyllä on, mutta ei vapaata. En nimittäin usko, että vapaus on hyvä luovuuden lähde. Ainakin omalla kohdallani luovuus alkaa kukoistaa vasta kun sitä rajoitetaan.

Nuorena kollina tein musiikkia tietokoneavusteisesti. Amiga 500 tietokone Fast Tracker ohjelmalla avasi maailman musiikin luomiseen muuten soittotaidottomalle taiteilijalle. Aluksi ohjelmassa oli neljä ääniraitaa, jolle säveltää. Yhdelle rummut, toiselle basso, kolmannelle syntikka ja neljännelle ehkä kitara. Neljä raitaa oli mahtava rajoite musiikinteon opetteluun, koska se rajoitti luovuutta. Neljä raitaa oli haaste. Älyllinen ja taiteellinen. Yhdelle raidalle saattoi saada jopa rummut ja basson kun oikein kikkaili ja mietti.

Samalla tavalla rajoitteita voittivat jo kauan sitten esimerkiksi The Beatles ja Queen, jotka nauhoittivat neli- ja kasiraitureilla massiivisia teoksia ns. Multitracking tekniikalla.

Myöhemmin ohjelmaan tuli neljä raitaa lisää, jolloin tuntui kuin joulu olisi tullut teknomaailmaani. Kahdeksalle raidalle saa jo vaikka mitä! Vuosien mittaan laitteet ja ohjelmat paranivat ja raidat lisääntyivät. Nykyisin musiikkiohjelmissa on raitoja loputtomasti.

Tanskalaiset elokuvaohjaajat Lars von Trier, Thomas Vinterberg, Kristian Levring ja Søren Kragh-Jacobsen lanseerasivat vuonna 1995 elokuvan taiteellisen suuntauksen, Dogma 95:n.

Dogman perimmäinen tehtävä oli rajoittaa ohjaajan luovuutta elokuvan sisällön kirkastamiseksi.

Dogma 95:n sääntöjä oli:

- Elokuva tulee kuvata vain aidoilla kuvauspaikoilla. Rekvisiittaa tai lavasteita ei saa tuoda paikalle. (Jos tiettyä esinettä tarvitaan juonen kannalta, kuvauspaikka on valittava niin että sellainen löytyy valmiina.)
- Ääntä ei saa tuottaa kuvista irrallaan, tai päinvastoin. (Musiikkia ei saa lisätä elokuvaan jälkeenpäin, vaan sitä saa kuulua elokuvassa vain, jos sitä sattuu kuulumaan kuvaustilanteessa taustalla.)
- Kameran kuuluu olla käsivaralla. Vain kehon aikaansaama kameran liike tai vakaus on sallittua. (Ei ole sallittua kuvata jalustalta tai muulta tuelta. On kuvattava paikassa, jossa kuvattavat tapahtumat tapahtuvat.)
- On käytettävä värifilmiä. Erityistä elokuvavalaistusta ei saa käyttää. (Yhden kameraan liitetyn valaisimen käyttö on sallittu. Alivalottuneet kohtaukset on leikattava pois.)
- Optiset tehosteet ja suotimet ovat kiellettyjä.
- Elokuvassa ei saa olla pinnallista toimintaa. (Murhat, aseet, ja niin edelleen ovat kiellettyjä.)
- Ajalliset ja paikalliset siirtymät eivät ole sallittuja. (Elokuvan on tapahduttava tässä ja nyt, ikään kuin reaaliajassa.)
- Genre-elokuvat eivät ole sallittuja.
- Elokuva pitää siirtää 35 millimetrin filmille käyttäen normaalia 4:3 kuvasuhdetta. (Aiemmin sääntö vaati, että elokuva on myös kuvattava 35 mm filmille, mutta sääntöä löysättiin pienen budjetin elokuvien tekemisen helpottamiseksi.)
- Ohjaajaa ei saa mainita elokuvan tiedoissa.

Pitkälti Dogman ansiosta tanskalainen elokuva nousi maailmanmaineeseen.

Tarina kertoo, että Ernest Hemingway löi kavereidensa kanssa vedon siitä, että hän pystyy kirjoittamaan puhuttelevan tarinan kuudella sanalla. Hemingway voitti vedon. Kuusi valittua sanaa kuului:

“For sale: baby shoes, never worn”

Tarina innoitti Smith-lehteä pyytämään lukijoiltaan elämäkertoja tiivistettynä kuuteen sanaan. Kuuden sanan elämäkertoja vastaanotettiin niin tunnetuilta kuin vähemmän tunnetuilta ihmisiltä. Muutamia esimerkkejä tarinoista:

Well, I thought it was funny. — Stephen Colbert
Couldn’t cope so I wrote songs. — Aimee Mann
Grumpy old soundman needs love, too. — Lennie Rosengard
Painful nerd kid, happy nerd adult. — Linda Williamson
No future, no past. Not lost. — Matt Brensilver

Millainen olisi sinun kuuden sanan elämäkerta?

---

“Aivan mieletön show! Kolme roolia yhdessä miehessä; mentalisti, taikuri ja stand up -koomikko. Vieraat kiittelivät vielä seuraavanakin päivänä huikeasta esityksestä. ”

— Emmi Sipilä, project manager, Kouta Media Oy

Pikkujoulukeikkoja myydään nyt kovaa vauhtia. Joko sinun yritykselläsi on varattuna takuuvarma viihdenumero? Katso tarjoamani ohjelmat ja kysy tarjous, vastaus alle tunnissa.