[youtube=://www.youtube.com/watch?v=-HE7y0A-r-c&w=854&h=480]

Mikroilmeet ovat viime aikoina saaneet paljon medianäkyvyyttä. Se ei toisaalta yllätä, koska aihe on ollut varsin mediaseksikäs Yhdysvalloissa jo muutaman vuoden ajan ja esimerkiksi psykologi Paul Ekmanin hahmon pohjalta rakennettiin suosittu sarja Lie to me. Oulun koneälytutkimus mikroilmeiden parissa on ainutlaatuista koko maailman mittakaavassa.

Mikroilmeet ovat olleet osa “Vuorovaikutushakkerointi” -koulutuksiani jo vuosia. Koulutuksissani käsittelen enimmäkseen muita asioita, kuten miksi ajattelumme toistaa kaavoja, olemme laiskoja havaitsemaan uusia asioita ja kuinka esimerkiksi työkavereidemme ennakko-odotukset vaikuttavat suorassa suhteessa toimintaamme. Mikroilmeet kuitenkin kiinnostavat ihmisiä ja avaan aina mielelläni asiaa laajemmin.

Mikroilmeet ovat osa nonverbaalista viestintää, joita ihminen sekä tulkitsee että tuottaa alitajuisesti. Mikroilmeitä tapahtuu yleensä hetkellä, jolloin ihminen yrittää peittää tunteitaan joko tietoisesti tai alitajuisesti. Ihmisten kyky havaita ja tulkita mikroilmeitä alitajuisesti vaihtelee.

“Lie to me” -ohjelmassa ja populaarikulttuurissa mutkia vedetään suoriksi ja mestari-ihmistuntija näkee valheiden läpi mikroilmeitä tuijottamalla. Tämä on kuitenkin täyttä fiktiota. Vaikka olisit kuinka hyvä tulkitsemaan mikroilmeitä, et pysty niistä lukemaan ajatuksia. Mikroilmeet ovat signaaleja ristiriitaisista tunnepiikeistä ja antavat viitettä siitä, millainen tunne ihmisen mielessä käy. Se, mihin tunne sitten liittyy, onkin aivan toinen asia. Vaikkapa inhon tunne saattaa liittyä keskustelun aiheeseen, keskustelukumppaniin, närästykseen tai muistoon eiliseltä.

Toisaalta olen useinkin havainnut mikroilmeitä saaden viitettä siitä, mitä ihminen ajattelee. Tätä tapahtuu esiintyessä sekä ihan arjessa. Ylimielisyyden tai itsetyytyväisyyden mikroilme vastapuolen kasvoilla hetkellä, jolla sanon hinnan jollekin projektille viittaa siihen, että maaliin menee. Tässä ei ole mitään mystistä, vaan kyseessä on normaalisti automaattinen prosessi joka on teorian kautta muutettu tietoiseksi. Tätä tapahtuu kuitenkin verrattain harvoin. Useimmiten en myöskään jaksa aktiivisesti seurata ihmisten kasvoja ja eleitä, luotan enemmän puheeseen ja sanojen valintoihin.

Valheita ihmiset tunnistavat ilman mitään mikroilmetietämystä. Alitajuinen, automaattinen prosessi havainnoi kehonkieltä, ilmeitä, äänen painoja, sanojen käyttöä ja tuottaa sitten signaaleja joista ihminen päättelee, tuntuuko vastapuoli luotettavalta. Kaikkia näitä työkaluja voi kuitenkin myös opiskella ja tuottaa enemmän tietoiseksi. Tämä tosin lisää vastuuta ja ylitulkinnan vaaraa. Etenkin alkuvaiheessa esimerkiksi kehonkieltä opiskelevat ihmiset näkevät signaaleja kaikkialla ja helposti ylitulkitsevat ihmisten asentoja ja liikkumista.

Isoin ongelma vuorovaikutuksessa ei ole mikroilmetietämyksen puute, vaan ihmisten luontainen itsekeskeisyys ja aktiivisen läsnäolon puute. Usein keskustelu on kuin pingistä ajatuksilla, jossa toinen kuuntelee, nyökyttelee mutta kaiken aikaa miettii, mitä haluaisi itse seuraavaksi sanoa. Ja kun toinen viimein lopettaa jaarittelunsa, alkaa toisen vuoro. Toinen taas esittää vuorollaan kiinnostunutta ja miettii omiaan.

Mikroilmeiden opiskelussa on sekin hyvä puoli, että ylipäänsä keskitetään huomiota kasvoille. Kasvoilla tapahtuu sosiaalisten ilmeiden ja mikroilmeiden välillä paljon muutakin, kuten ns. “Subtle expressions”, hienovaraisia ilmeitä. Tunteet aiheuttavat ilmeitä monin tavoin ja olemalla aktiivisesti läsnä saatat havaita paljon signaaleja joita et aivot automaatti-moodissa havaitsisi.

Mikroilmeiden bongaamisen harjoittelu on kuitenkin mielenkiintoinen ja aika vaaraton harrastus. Suosittelen lämpimästi perusteiden opiskelun jälkeen katsomaan esimerkiksi lentokenttä-sarjoja, niitä, joissa kiinalainen mamma yllätetään salakuljettamassa ruokasieniä tai Amsterdamista palaavan surffaripojan laukkua tutkitaan huumejäämien varalta. Partnerille voit sanoa, että teet taustatutkimusta jos sohvalla makaamisesta tulee kuittia.

VUOROVAIKUTUSHAKKEROINTI -KOULUTUKSET YRITYKSILLE JA YHTEISÖILLE - LUE LISÄÄ

Erilaisten kasinopelien pelaajat ovat kenties kaikkein taikauskoisimpia ihmisiä päällä maan. Voittojen eteen tehdään usein melkoisia poppakonsteja ja mikäli tappioputki on päällä, kutsutaan jopa henkiä paikalle ja tehdään samoja asioita mitä tehtiin kun oli isompi voittoputki päällä. Pelaajille on onneksi rahapelit netissä ilmaiseksi tarjolla ja niiden avulla on hyvä harjoittaa omia taikauskomuksia ja treenata omaa strategiaa näihin mukaviin ajanvietepeleihin.

Taikausko kulkee monen mukana

Aihe on mielenkiintoinen ja siitä on tehty useampia tutkimuksiakin. Mikä on pelaamisen ja taikauskon välinen suhde? Useat johtopäätökset tästä aiheesta vahvistavat sitä teoriaa, että usein uhkapelaajat takertuvat pelisessioidensa aikana usein siihen minkä ”ansiosta” voittoja tuli niin kuin tuli. Pelasiko pelaaja vaihteeksi netticasinon pelejä vasemmalla kädellä hiirtä, vai pidettiinkö oikeaa silmää hieman raollaan, tai oliko mahdollisesti päässä onnenpipo? Uskokaa tai älkää, näitä kummallisia tapoja ja taikauskoja on todella monella pelaajalla. Oletko yksi heistä? Välttämättä et näitä tai jotain omia tapoja pelatessasi taikauskoksi miellä, mutta nimenomaan siitä on kyse. Taikauskoa on urheilussa, vedonlyönnissä, uhkapelaamisessa ja ihan jokapäiväisessä elämässä.

Käytännössä suuri osa kasinoiden peleistä perustuu juurikin onneen, eikä pelaajalla ole juurikaan vaikutusta siihen mikä tulos sieltä pelikoneesta seuraavaksi tulee. Hyviä esimerkkejä näistä peleistä on mm. erilaiset bingo ja kenopelit, pelaaja ostaa kupongin ja sen jälkeen jännitetäänkin tulosta. No, tässäkin kohtaa voi sitten tulla taikausko mukaan, uskallatko ostaa paritonta määrää bingokuponkeja vai ostatko aina esimerkiksi 7 tai 9 arpaa oman onnenlukusi mukaan? Toki on pelejä joissa pelaajan omat tekemiset vaikuttavat ratkaisevasti yksittäisen pelin lopputulokseen (esim. pokeri, blackjack).

Tarinoita taikauskosta

Erilaisia tarinoita liikkuu kasinopelaajien parissa omista ja muiden taikauskoista. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan kasinoilla ei rahanvaihdossa anneta ollenkaan 50 dollarin seteleitä pelaajille, koska monet pelaajat eivät suostu ottamaan niitä vastaan, ne ilmeisesti tuovat huonoa onnea. Joidenkin pelaajien mielestä myöskään pelikasinolle ei voi mennä etuoven kautta, vaan aina sivuovesta. Toivottavasti Tampereelle rakennettavaan Suomen toiseen viralliseen kasinoon tulee myös sivuovi josta pääsee kasinolle ja kasinolta pois.

Toisten mielestä vaatetuksella on iso osa siihen miten pelit sujuu. Ei kannata ihmetellä jos näet kasinolla paljon pelaajilla punaisia vaatteita, se tuntuu olevan monella voittamisen väri. Jotkut saapuvat kasinolle parillisen numeron omaavalla taksilla, toisilla on jäniksenkäpälää tai muuta taikaesinettä taskussa. No toki sitten on myös niitä jotka pukevat aina samat vaatteet kasinolle ja joistain huomaa että kasinolla on sitten käyty jopa vuosikymmeniä samassa pikkutakissa. Kotioloja emme valitettavasti kaikkien osalta tiedä, mutta onhan näitä tarinoita onnensukista ja –kalsareista, joten ihan vaan rohkeasti esiin näiden tarinoiden osalta.

Onnennumerolla onnistuu?

Uhkapelien parissa on paljon muutakin taikauskoa. Yksi on numero 13, monille se on epäonnen luku. Ja Las Vegasissa on useampi hotelli, jossa kerros 13 on poistettu kokonaan majoituskapasiteetista. Aika usein suomalaisilla onnen numero on numero 7 tai 9, mutta kiinalaisilla tuo onnennumero on 8. Tämä puolestaan johtuu siitä, että luku äännetään kiinaksi kutakuinkin ”ba” äänteellä, se on aika lähellä kiinankielistä sanaa vauraus, joka puolestaan äännetään äänteellä ”fa”. Loogista? No, jokaisella pelaajalla on varmasti oma onnennumero, mikä on sinun onnennumerosi ja oletko kokeilut pelata sillä esimerkiksi ruletissa? Ja tiesitkö että Ruletin lukujen laskeminen yhteen tuo erään varsin tutun numeron?

Pelipöydissä tulee olla myös tarkkana, sillä monen pelaajan mielestä esimerkiksi rahojen laskeminen pelipöydässä, käsien tai jalkojen laittaminen ristiin tai viheltely ja laulaminen tuo silkkaa epäonnea. No, eipä kannata siis jalat ristissä laskeskella rahoja ja vihellellä istuessasi pelipöydässä.

Isommin mitään poppaskonsteja ei kasinopelien pelaamiseen tarvita vaan pelaaminen on tänä päivänä tehty todella helpoksi. Kannattaa katsastaa vaikkapa ilmainen suomikasino bonuskoodi 2018 –vuodelle, niiden avulla pelitili täydentyy kuin taikaiskusta oman talletuksen yhteydessä. Teetkö kenties talletuksen tiettyyn kellonaikaan vai onko sinulla mahdollisesti vain yksi tietty päivä viikossa jolloin voit oman taikauskosi vuoksi tehdä talletuksen? No aina voi kuitenkin onnea toivottaa, joten onnea peleihin!

Kävin vierailemassa "Hyvät ja Huonot Uutiset"-ohjelmassa. Jaksossa käsiteltiin uutista liittyen ajatuksia lukevaan tietokoneeseen ja minua pyydettiin demonstroimaan, kuinka ihminen lukee ihmisen ajatuksia. Lämmittelynä arvailin, missä kädessä Niina Lahtinen pitää kolikkoa, jonka jälkeen siirryttiin suoraan ajatusten lukemiseen.

Tsekkaa koko jakso osoitteesta http://www.ruutu.fi/video/3092245 (mentalisoinnit kohdasta 26.45)

"Kummassa kädessä kolikko"-peliä konsultoivat minulle ystäväni ja kollegani Tommi Lahti & Johannes Malkamäki. Kiitos!

Syksy on täällä! Kesä vain katosi, eikä taikurikaan mahda asialle mitään. Onneksi ehdin kesällä lomaillakin ja nauttia vähistä aurinkoisista päivistä. Akkuja pitää ladata syksyn pikkujoulurumbaa varten.

Teen nykyisin hyvin vähän keikkoja kesäisin. Olen erikoistunut yritystilaisuuksiin ja teen yksityiskeikkoja vähemmän. Muutama vuosi sitten esiinnyin kesäisin lukuisissa häissä, tänä vuonna vain yksissä,  Pauliina ja Arttu Wiskarin häissä. Arttu ja Pauliina ovat huipputyyppejä ja oli kunnia saada esiintyä heidän tärkeänä päivänä. Hyvä keikka, hienot häät ja setin kruunasi Artun spontaanit ständärit keikan lopuksi. Ständäri ei siis tarkoita mitään erektioon liittyvää, vaan korkeinta yleisön antamaa suosionosoituksen muotoa jossa yleisö nousee seisaalleen antamaan aplodit.

VIPit näkivät ihmeitä läheltä

Kesällä ehdin myös heittämään muutaman lähitaikuuskeikan eri festareiden VIP-tiloissa. Lähitaikuuskeikat ovat logistisesti vaivattomia verrattuna lavakeikkoihin. Roudattavaa on vähän: korttipakkoja, lusikka ja tussi ja pystyn häkellyttämään ihmisiä tuntikaupalla. Toisaalta taas jatkuvasti skarppina oleminen ja erilaisten ihmisryhmien energiatasoon mukautuminen vie voimia. Terveisiä kaikille Wanaja-, Himos-, SuomiPop ja Tammerfest-festivaalien jengille, kivaa oli. We Love the 90's onkin vielä tulossa.

Amsterdam Magic Show

[youtube=://www.youtube.com/watch?v=9k3zdV2A0KM&w=854&h=480]

Kävin myös Alankomaissa esiintymässä Amsterdam Magic Showssa. Keikka oli varsin kiva ja kuten liikkuvasta kuvasta näkee, hauskaa oli. Usein mentalistit muualla Euroopassa ovat esiintymistyyliltään melko rauhallisia. Eurooppalaiset kollegat ihmettelevät, kuinka meillä suomalaisilla mentalisteilla on usein tiukempi tahti. Olenkin kehottanut eurooppalaisia kollegoita kokeilemaan esiintymistä suomalaisissa pikkujouluissa. Tahti kyllä tiukkenee, tai lavakuolema uhkaa. 

[youtube=://www.youtube.com/watch?v=tZvrEccWkj4&w=854&h=480]

Samalla reissulla kävin tekemässä lähitaikuutta muutamassa paikallisessa coffeeshopissa. Kahvilaksi kai noita voi kutsua, mutta Hollantilaiseen vapaamielisyyteen kuuluu, että kahvin ohessa asiakkaat voivat nautiskella myös imakalta tuoksuvia huimausaineita. Täytyihän se sitten käydä kokeilemassa, kuinka punasilmäiset myssypäät reagoivat taikuuteen.

Amstedamissa sattui myös samalle viikolla Gay Pride. Paraati liukui kanaaleja pitkin, ja siinä katsellessani Pride-kulkueeseen osallistuvia poliisi-, palokunta- ja armeijaveneitä tuumin, että mitähän se Räsäsen Päivi tästä tykkäisi. Mentalistina minulla on vähän sellainen aavistus, että ei tykkäisi. Meininki oli näin uskonnottoman silmistä katsoen kuitenkin rakastava, vapautunut ja iloinen.

TubeCon Meet & Greet

Eilen kävimme Tommin ja Johanneksen kanssa TubeCon-tapahtumassa meet & greetissä Huijarit/Club Harhan tiimoilta. Tunnin ajan jaoimme nimmareita, otimme yhteiskuvia ja juttelimme nuorten faniemme kanssa.

Ihan tunsi itsensä jälleen relevantiksi, kun nuoret tunnistivat! Neljänkympin kriisi sai hiukan hengitystilaa.

Pään Sisällä -podcast

Aloitin uuden podcastin, "Jose Ahonen - Pään Sisällä". Podcastissa juttelen mielenkiintoisten vieraiden kanssa kaikessa rauhassa ja ajan kanssa. Olen itse podcastien suurkuluttaja ja nautin etenkin pitkistä podcasteista, joissa pääsee kunnolla syventymään aiheeseen tai mielenkiintoisiin ihmisiin. Tunnin, kahden tai kolmenkin tunnin jaksoja ei tarvitse kuunnella kerralla. Itse kuuntelen podcasteja pätkittäin: matkustaessa, kävellessä, nukkumaan mennessä, töiden tekemisen taustalla. 

Pään Sisällä podcastin voit ottaa seurantaan täältä: https://www.facebook.com/Joseahonenpodcast/?fref=ts

Tulevaa

Lokakuussa esiinnyn Barcelonassa Stand-up Comedy Live-tapahtumassa, joka on Barcelonan isoin englanninkielinen komediaklubi. Club Harhat jatkuvat syksyllä, päivämäärät ovat 16.9, 21.10. ja 2.12.

Rakennan myös parhaillaan verkkokoulutusta vuorovaikutushakkeroinnista. Ajatuksena on rakentaa paketti, jonka avulla kuka tahansa voi kehittää itseään vuorovaikutuksen, kehonkielen, ilmeiden, mikroilmeiden, suggestioiden ja itsesuggestioiden avulla.

Koulutukset ja keikat jatkuvat normaalisti ja edelleen vastaan tarjouspyyntöihin nopeammin kuin uskotkaan.

Aamulehti teki hauskan jutun allekirjoittaneesta. Pääsin myös esittämään muutaman tempun Popedan kitaristille, Costello Hautamäelle videolla. Tsekkaa juttu ja videot: https://www.aamulehti.fi/moro/mentalisti-jose-ahonen-auttoi-costello-hautamakea-ratkaisemaan-rubikin-kuution-hyvin-erikoisella-tavalla-katso-videot-200247152/

Olen vetänyt erilaisia vuorovaikutukseen ja ihmisten tulkintaan liittyviä koulutuksia lähinnä yritysmaailmassa. Toistuvasti kuitenkin myös yksityishenkilöt lähestyvät samalla asialla: voisinko opettaa heille ihmisten tulkintaa, vuorovaikutustaitoja, hypnoosia tai muita "outoja" taitoja. Olen pyöritellyt asiaa paljon mielessäni ja harkinnut erilaisia intensiivivalmennuksia pienille ryhmille, mutta esteeksi on aina tullut aika ja prioriteetit.

Suggestiot, hypnoosi ja vuorovaikutushakkerointi ovat asioita, joita en yritysluennoilla yleensä kovin syvällisesti käy läpi. Yritysluennoilla keskitytään eleiden ja ilmeiden tulkintaan, oman havaintokyvyn rajallisuuden ymmärtämiseen sekä esimerkiksi ostamisen ja myynnin psykologisiin kummallisuuksiin. Suggestioiden maailma on kuitenkin itselleni hyvin läheinen ja rakas, lähtien itsesuggestioiden ja mielikuvaharjoitteiden voimasta muiden motivointiin. Siksi ajattelin tehdä aiheesta videosarjan, hienommin voisi sanoa jopa "verkkokoulutuksen".

Olen nyt kirjoittanut käsikirjoituksen videoon ja alan sitä lähipäivinä kuvaamaan. Video tulee sivuilleni maksullisena. Maksullisuuteen on kaksi syytä: 1) työstä on hyvä saada korvaus 2) haluan, että videon katsojat suhtautuvat tarvittavalla vakavuudella asiaan. Videoilla käsiteltävät asiat vaativat tiettyä vastuuta ja ymmärrystä, joita esimerkiksi kaikilla nuorimmilla ei välttämättä vielä ole. 

Videosarja sisältää ainakin seuraavia asioita:

1 - Mitä suggestio ja hypnoosi on

Hypnoosi koetaan edelleen mystisenä asiana, vaikka kyse on hyvin luonnollisesta asiasta. Mitä eroa on suggestiolla ja hypnoosilla, kuinka hypnoositila aiheutetaan ja mitä sillä voidaan tehdä? Voiko ihminen tehdä asioita vasten moraaliaan hypnoosissa? Voiko kuka tahansa hypnotisoitua? Kuinka erotan henkilön, joka on helposti hypnotisoitavissa? Kuinka kaatajapapit tai energia-kungfumestarit pystyvät kaatamaan ihmisiä koskematta? 

2 - Todellisuuden muovaaminen vuorovaikutuksella - Vuorovaikutushakkerointi

Ihmisen käsittämä todellisuus on hatara ja altis vaikutteille. Tietoisella ja tavoitteellisella vuorovaikutuksella on mahdollista muovata todellisuutta. Manipulointi ei ole kestävää tai järkevää, motivointi sen sijaan on. Onko taikasanoja olemassa? Voiko kehonkielellä vaikuttaa  tunnetiloihin? Kuinka tulla paremmaksi neuvottelijaksi ymmärtämällä vuorovaikutusta?

3 - Itsesuggestio - mielikuvaharjoittelu ja aivojen uudelleenohjelmointi

Olen käyttänyt itse jo vuosia muutamaa hyväksi havaitsemaani itsesuggestiotekniikkaa. Opetan omat suosikkitekniikkani, joilla voidaan esimerkiksi kadottaa stressiä, mielikuvaharjoitella tulevaa suoritusta paremmaksi, kehittää itseään, käsitellä fobioita tai työskennellä negatiivisten tuntemusten kanssa.

4 - Ihmisen hypnotisointi sekunneissa

Monilla on se harhakäsitys, että hypnoositilan tuottaminen kestää pitkään ja siihen liittyisi jotain rentoutusharjoituksia. Todellisuudessa hypnoositila voidaan aiheuttaa hyvinkin nopeasti, jopa sekunneissa. Vaikka et koskaan hypnotisoisi ketään, on näiden piilohypnoositekniikoiden ymmärtäminen hyödyllistä. Ne paljastavat paljon siitä, kuinka mielemme toimii ja on altis vaikutteille. 

Vielä ehdit vaikuttaa! Jos sinulla on kysymyksiä liittyen edellä mainittuihin aiheisiin tai ehdotuksia aiheista, joita haluaisit että käsittelen, laita sähköpostia jose@joseahonen.com. Käsittelen kaikki saamani kyselyt videolla nimettömänä.

Haluatko ilmoituksen, kun videosarja on linjoilla?

Sähköpostisi jättämällä saat ensimmäisenä tiedon, kun videosarja on saatavilla.

Email Address

Sign Up

Emme spämmää.

Thank you!

8.15 Herään. Kahvia. Tänään olisi keikka Kajaanissa asti, joten käyn vielä läpi keikkakamoja ettei mitään unohtuisi kotiin.

9.20 Työhuoneelle. Tykkään tehdä räätälöityjä juttuja keikoille ja tänään ajattelin naurattaa yleisöä Kajaani-vitsillä, johon tarvitsen tietynlaisen tulostuksen. Työhuoneella on A3-tulostin, jota tähän tarvitsen. Tulostin ei tietenkään toimi kerrasta, joten kiroilen ja mietin tulostimen heittämistä ikkunasta. Tulostimen onneksi tilassa ei ole ikkunaa.

11.15 Junaan.

13.00 Lentokentällä. Syön överihintaisen hummus-leivän. Tsekkailen ensi viikon keikan detaljeja. Juonnan robotiikkaseminaarin keskiviikkona ja näihin on hyvä valmistautua kunnolla.

15.00 Lentokoneeseen. Pieni potkurikone, vanha mutta sympaattinen. Eiköhän tällä Kajaaniin asti päästä. Paikkani on koneen edessä ja jalkatilaa runsaasti. Mukava yllätys, näin pitkillä raajoilla lentomatkat ovat yleensä melko tuskaisia. Otan hyvän asennon ja nukahdan jo ennen nousua. Nukun koko matkan, välillä heräten huonoon asentoon.

17.00 Saavun Kajaaniin. Tampereen hellepäivä vaihtui hetkessä kylmään ja sateiseen harmauteen. Kajaanin lentokenttä on pieni, kuin pienen kylän bussiasema. Keikan tilaajan puoliso on tullut minua vastaan ja heittää hotellille. Katselen ikkunasta Kajaanin harmaata maisemaa. Näyttäisi paremmalta aurinkoisella säällä.

17.15 Hotellilla. Sokos Hotel Valjus on toinen Kajaanin hotelleista. Respa on sympaattinen ja kehuu paitaani. Lainaan häneltä liimapuikon, koska joudun vielä hiukan askartelemaan keikkaa varten.

Syön hotellin ravintolassa kehnoa jokirapuwokkia ja menen huoneeseeni valmistautumaan keikkaan. Hotelli on vähän nuhjuinen, kuten maakuntahotellit tapaavat olla. Huone on kuitenkin aivan ok ja kylppäri remontoitu siistiksi lähiaikoina. Laitan TV:n päälle ja katselen Shark Tankia samalla kun viritttelen kamoja kuntoon. 

19.15 Otan taksin keikkapaikalle. Keikan tilaaja on vanha tuttu, aiemmin ohjelmatoimistossa työskennellyt Emmi, joten tiedän olevani hyvissä käsissä. Olen pitkin päivää laitellut Whatsappilla mitä ihmeellisempiä pyyntöjä koskien esiintymistilaa ja laitteita. Yleensä en mahda näille mitään, mutta nyt tiedän että Emmi delivers joten uskallan pyytää.

19.30 Mestoilla. Minut johdatetaan bäkkärille. Raiderini on luettu, sillä paikalla on vettä ja mustaa kahvia. Käyn vielä laittamassa taustamusiikkisoittimeni äänentoistoon ja tarvittavat kamat lavalle. Ihmiset eivät tiedä, kuka tänään esiintyy tai mitä on luvassa. Tässä on hyvät ja huonot puolet. Toisaalta pääsee yllättämään jengiä, toisaalta alku ottaa aina aikansa että porukka alkaa hiffata mistä on kyse. Harva on nähnyt taikuria, saati mentalismia joten ensimmäiset jutut saa syöttää lusikalla jengille.

20.05 Keikka alkaa. Yleisönä on mainostoimistoväkeä. Nuorekasta porukkaa sopivassa rentousasteessa. En näe yhtään humalaista, mutta sopivasti innosta kiilteleviä silmäpareja kylläkin. Pientä jännitystä alkuun yleisön puolelta, mutta pikkuhiljaa väki alkaa rennota. 

Meno paranee koko ajan loppua kohden. Kajaani lämpenee hitaasti mutta varmasti. Saan encore-aplodit ja teen vielä pari ekstratemppua. Päätän shown tyytyväisenä - tänään oli kivaa sekä yleisöllä että esiintyjällä. Setin jälkeen ihmiset tulevat juttelemaan. Näytän heille vielä muutamia korttitemppuja ja jokaisen jälkeen kuuluu “Näytä vielä yks!”

Jätän kovimman jutun viimeiseksi, kiitän ja alan pakata kamojani. Parempi jättää pieni nälkä kuin ähky.

Kajaanissa asuva taikuri Raimo Lusma huomasi Facebookista, että olen keikalla kaupungissa ja kysyi, voitaisiinko nähdä. Ehdotan olutravintolaa hotellini lähellä ja sovimme tapaavamme siellä. Heitän keikkakamat hotellille, vaihdan keikkakengät maihareihin ja pikkutakin nahkatakkiin. Kävelen olutravintola Hospoda Korunaan jossa näyttäisi olevan kelpo valikoima oluita. Olen kuitenkin tylsä ja otan London Priden hanasta. Oluiden suhteen tykkään aika perusjutuista. Erikoisuudet ovat toki mielenkiintoisia mutta keikan jälkeen harvoin kiinnostaa mitään kanelistoutia imailla.

Ihmiset hiukan tuijottelevat, kuten pienissä kaupungeissa aina. Menen tyhjään pöytään, jossa penkillä lippalakki. Mietin, onko tämä Kajaanilaisten salainen tapa varata pöytä ja tuleeko kohta turpaan, vai onko lakki vaan unohdettu. Minua varoitettiin, että Kajaanissa saa helposti pataan. Luen Iltasanomia ja hörpin London Pridea. 

Nuori mies lähestyy pöytääni sanaa sanomatta ja vie lippalakin mennessään, kuin varkain.

Raimo saapuu paikalle. Hän on aikoinaan kysellyt mahdollisuuksia esiintyä Club Harhassa, mutta en mielellään ota Harhaan esiintyjiä joita en ole itse nähnyt.  Juttelemme niitä näitä ja näytän Raimolle pari korttitemppuani. Tiskillä hengaileva keski-ikäinen nainen seuraa toimintaamme tiiviisti. Hetken päästä hän tulee kysymään, että mitä ihmettä me teemme. Näytän naiselle pari mentalismitemppua ja hän on aivan ihmeissään. Näissä epävirallisissa closeup-tilanteissa on hienoa, kun voi vetää ihan täysillä ja ilman huumoria tai showta. Aidolta tuntuva ajatusten lukeminen voi olla hyvin väkevä kokemus. Nainen ei pysty käsittelemään, mitä tapahtuu. Pyysin häntä ajattelemaan jotain hänelle tärkeää ihmistä, jonka jälkeen kerroin erilaisia yksityiskohtia tästä ihmisestä ja lopuksi kysyin, onko henkilö jota hän ajatteli nimeltään Paavo. Nimi täsmäsi ja nainen oli aivan ymmyrkäisenä. Hän kertoi, että minusta hehkuu jotain mystistä tietoa. En väittänyt vastaan.

Raimo näytti naiselle erittäin hienon ja hyvin esitetyn korttitempun ja vakuutuin miehen tasosta. Paitsi hyvä tekniikka, oli Raimon esiintyminen ainakin näin closeup-tilanteessa hyvää tasoa.

Nainen lähtee pöydästä hämmentyneenä ja meitä vähän naurattaa. Juttelemme vielä tovin taikurijuttuja ja juon toisen oluen, Fullers ESB:n, joka on London Priden isoveli.  Oluen jälkeen lähden takaisin hotellille Hesen kautta. Raimo lähtee vielä seuraksi ja toivotan miehen tervetulleeksi esiintymään Club Harhaan syksyllä. Otan hampurilaisen mukaan ja menen hotellille. Katselen teeveetä ja selailen kanavia. TV5:ltä tulee pornoa. Meno on halpaa ja väkinäistä, mitään eroottista pätkässä ei ole. Vaihdan kanavan Kanadan rajalle-ohjelmaan, jossa paikalliset viranomaiset kuumottelevat huumemuuleja ja satunnaisia turisteja, jotka ovat eksyneet väärälle puolelle. Tällaiset ohjelmat ovat kiinnostavaa seurattavaa elekielen, kehonkielen ja ilmeiden kannalta. 

00:30 Menen nukkumaan. Yritän kuunnella podcastia Aleister Crowleysta mutta nukahdan muutamassa minuutissa.  

6.00 Herätys. Tsekkaan sähköpostin kännykästä jossa Japanilainen tuotantofirma kyselee Magic for Dogs-videoklippiä johonkin tv-ohjelmaan. Näitä on tullut paljon mutta aina jotenkin sykähdyttävää silti ajatella, että olen taas jossain Japanin telkkarissa koirien kanssa.

Aamuluento Helsingissä joten aikainen lintu jne. Suihku, kuppi kahvia, tukka kuntoon ja kaulaspaitaa päälle.

7.00 Helsinkiin. Laura ajaa joten kertailen luentoa mielessäni ja käyn slaideja läpi. Tänään on luvassa kahden tunnin luento otsakkeella “Kuinka ajatuksia luetaan”. Luentoni käsittelee havaintokyvyn rajallisuutta, vuorovaikutusta, mikroilmeitä, valheita, aktiivista läsnäoloa ja muuta mielenkiintoista. Olen vetänyt luentoa useille eri tahoille myyjistä yritysjohtajiin ja HR-väestä turvakouluttajiin. Luento on hyvin selkärangassa ja juttua riittäisi tuntikausiksi, mutta käyn läpi luentoa vielä kohderyhmän vinkkelistä. Tällä kertaa tilaajana on Sosiaali- ja terveysministeriö ja lokaationa Korkeasaari(!).

9.15 Korkeasaareen ei pääse autolla, eivätkä lautat kulje tähän aikaan, joten kävelen Mustikkamaan sillan kautta. Aamu on kostea ja hiukan kolea, mutta maisemat kauniit. Miellyttävä happihyppely ennen keikkaa.

Korkeasaaren porteilla varoitellaan vihaisista hanhista, jotka pesivät saarella. Opasteissa pyydetään antamaan hanhille pesimisrauha, mutta toisaalta ohjeistetaan nostamaan kädet ylös ja näyttämään mahdollisimman isolta. Jostain syystä mietin mielessäni lyhytkasvuista ihmistä lukemassa opastetta.

9.30 Saavun Karhulinnaan, jossa tilaisuus pidetään. Kättelen tilaajan ja painelen suoraan luokan eteen virittelemään läppärini kiinni tekniikkaan. Porukka alkaa valua kahvilta luokkaan.

Näissä aamukeikoissa alku on aina hiukan jähmeä. Jengi ei tiedä yhtään, mistä kyse ja ovat odottavalla kannalla. Mentalistin pitämä vuorovaikutusluento luo myös aina alkuun skeptisyyttä, ja niin pitääkin. Inhoan itse kaikkia höpönpöpönaminami-luentoja ja onkin tärkeää heti alkuun saada jengi ymmärtämään, että tällaisella hupiukolla voi oikeasti olla jotain annettavaa.

Alun jälkeen homma lähtee liitämään niin kuin pitääkin ja jengi pysyy hyppysissä. Kerron Kahnemanin prosessiteoriasta, tunteista, ilmeistä, valheista, sosiaalisista naamioista, aktiivisesta läsnäolosta ja syistä miksi suurin osa vuorovaikutuksesta epäonnistuu. Kerron myös, kuinka todellisuutta voidaan taivutella ja valemuistoja istuttaa. Näytän videoita, joissa ihmiset valehtelevat ja tuottavat samat mikroilmeet ja ristiriitaiset kehonkielet. Yleisö nauraa epäuskoisena: näinkö tämä toimii?

Hyviä kysymyksiä ja kommentteja alkaa lennellä jo kesken luentoa. Tämä on aina hyvä asia, kertoo, että juttu herättää ajatuksia. Loppuvaiheessa luentoa kysymyksiä ja kommentteja satelee niin paljon, että jätän puoli tuntia mikroilmetreeneistä pois. Porukka on hyvin kiinnostuneita ja keskimääräistä enemmän valveilla. Saadaan hyvää keskustelua aikaiseksi ja juttuni laukkaa välillä täysin sivuraiteille kertomaan esimerkiksi anekdootteja sattuman psykologisesta merkityksestä ihmiselle. Nautin luentojen ja workshopien pitämisestä, koska voin niissä kertoa asioista, jotka minua kiinnostavat ja joita ihmiset yleensä huonosti tuntevat. Ihmisten into ja kiinnostus näitä asioita kohtaan on palkitsevaa. Juttu minulta ei ole vielä toistaiseksi loppunut.

Aikamme ylittyy viidellä minuutilla ja joudun lopettamaan puheenvuoroni. Erittäin avokätiset aplodit ja kasvoilta näkee että maaliin meni. Luennon jälkeen menemme lounaalle, jossa monet tulevat vielä keskustelemaan luentoon liittyvistä aiheista.

Yleisöni jää viettämään päivää muiden aiheiden parissa, minä lähden kävelemään kohti Mustikkamaata. Pari hanhea tulee vastaan huudellen. Mieleeni palaa ohje näyttää mahdollisimman isolta mutta en jaksa. Pieniä hanhia, mitä nuo mahtaa. Mulkaisen vaan. Hanhet alistuvat ja alkavat nokkimaan jotain nurmikolta. Alan miettiä asiaa, johon aina palaan: mikä olisi isoin eläin, jonka voittaisi paljain käsin? Jos ajatellaan, että olisi aidattu alue, eläin ja ihminen ilman aseita? Kissa? Koira? Ei hitossa. Lehmä? Huono on lehmääkään kuristaa. Joku neropatti sanoisi että sinivalas, sen kun istuisi

Klo 15.15 Jälleen kotona. Päiväunet. Kuuntelen Joe Roganin podcastia, jossa vieraana Steve-O. Steve-O kertoo miten hän salakuljetti anuksessaan kannabista ruotsiin, kertoi asiasta medialle ja ruotsin poliisi pidätti hänet salakuljettamisesta. Muistaakseni oli myös samalla reissulla Suomessa putkassa, josta päästyään meni sekoilemaan johonkin Helsingin terassille Bam Margeran kanssa. Pöytiä potkittiin ja kalusteita heiteltiin ympäri piennarta, koska hähää me ollaan kovia Jackass-tyyppejä, fucking suomalaiset. Henkilökunta ei puuttunut tilanteeseen vaan soitti poliisit apuun sisältä käsin.

Klo 17.30 Pakkailen huomista keikkaa varten. Kaikkea ei voi ottaa mukaan, koska matkustan lentäen. Spiraalissa käyttämäni pora jää kotiin, mutta onneksi keikan tilaaja lupasi huolehtia paikalle korvaavan vääntimen.

Klo 19.20Lähdemme kaupungille hakemaan Lauran tastingiin jotain olutta ja samalla maistamaan tyttöjen panemaa hapanolutta hanasta. Hyvälle maistui, sekä Nordicin että O’connelsin hanoista.

Klo 21.40 Kotona jälleen. Telkkaria ja chillailua, nukkumaan 23.

Tilaa blogi

Ja pysyt mukana seikkailuissa

Email Address

Sign Up

Emme spämmää.

Thank you!